Pitkästä aikaa haluan taas päivitellä, vaikka ei tässä sen kummempaa ole tapahtunutkaan. Tai, no on, mutta asiat eivät ole ihan varmoja vielä.
Niin, me ehkä päästään muuttamaan pian. (Pieni varovainen "huraa" tähän). Käytiin perjantaina katsomassa yhtä kivaa vuokrakolmiota, johan ihastuttiin aikalailla. Siinä olisi melko suuri makuuhuone sekä olohuone, ja yksi pikkuinen vauvanmentävä huone. Ja parasta kaikessa: kattoterassi! Eilen kiinteistövälittäjä soitti ja ilmoitti että asunto olisi meidän, jos vielä ollaan kiinnostuneita. Ja kyllähän me ollaan. Nyt pitäisi vaan kaivaa kauhea tukku rahaa jostain, sillä ylihuomenna meidän pitäisi maksaa ensimmäisen kuun vuokra, takuuvuokra ja välityspalkkio... Hui. Hiukan jännittää että saadaanko me rahoja kokoon. Soittelivat vielä tänään että meidän pitäisi muka maksaa vielä 250 euroa lisäkuluja sopimuksen teosta, mutta onneksi Ben sai selvitettyä asian, ja kiinteistövälittäjä ottaa nuo rahat siitä välityspalkkiosta. Kaikkea muutakin pientä sählinkiä ja huolta tämä asunnon löytäminen on kyllä aiheuttanut. Ja nytkin on mun mielestä hieman huijauksen makua kyllä ilmassa, mutta toivottavasti kaikki menee kuitenkin hyvin.
Töistä sen verran että mä saan jatkaa Nufficissa vielä ainakin ensi viikon loppuun saakka. Sitten tarkastellaan tilannetta taas uudelleen. Eli niin kauan kun hommia riittää, mä saan jatkaa siellä. No, oon tyytyväinen jo siihen että saan jatkaa vielä edes viikon. Sen jälkeen onkin pitkä työttömyyspätkä edessä...
Haa, mutta nyt kuuluu kolinaa käytävästä, Ben taitaa tulla kotiin. Minäpä hyökkään keittiöön loihtimaan herkkuja (eli keittämään pastaa ;) )!
Erään suomalais-hollantilais-ranskalaisen perheen elämää Alankomaissa. Yksi fyysikko-isä, yksi hatarapäinen ei-enää-kauaa-opiskelija-äiti, yksi juuri koulutaipaleensa aloittanut, yksi kesällä syntynyt, ja yksi musta kissa. Siinähän sitä jo onkin.
