Heippa!

Täältä tuppaa taas pitkästä aikaa päivitystä.

Vauva se edelleenkin pysyttelee masussa, vaikka laskettu aika oli ja meni. Tarkoitus oli hänen siis jo perjantaina syntyä, ja nyt on jo maanantai. Kohta tarvitaan jo jotain taikatemppuja, miten sen saa ulos?? No, huomenna on taas neuvola, ehkä ne siellä keksii jotain kivaa.. Haha.

Mun olo on kyllä edelleenkin ihan hyvä, joten ei tämä odottelu oikeasti mitenkään tuskaisaa ole. Tähän odottelemiseen sitä vaan on vähän väsähtänyt, varsinkin kun ystävillä, joilla on lasketut ajat suurin piirtein samaan aikaan ollut, ovat vauvansa jo saaneet.

Vauvan odottamisen lisäksi mä olen innokkaasti odottamassa joulua! Eilen asentelin jo ensimmäiset jouluvalot tuohon peilin ympärille.  Ja kokosin minikuusen, sekä ripottelin pikku koristeita olohuoneeseen. Varsin ihanaksi joulun odotuksen tekee se, että äiti ja Matti (isäpuoleni) tulevat tänne juhlapyhiksi... Kivaa päästä viettämään oikeaa joulua, vaikkakin sitten täällä Hollannissa. Suunnitelmissa on viettää jouluaatto täällä meillä, ja joulupäivänä suunnataan sitten Benin vanhemmille. Tietenkin sillä varauksella, että vauva ei synny kauhean myöhään. Siinähän saattaa tosiaan mennä sinne 18.12. saakka ennenkuin hän sitten viimeistään syntyy. Ja niin pientä vauvaa ei ilmeisesti sais lähteä kauheesti minnekään kärräämään. Eli siinä tapauksessa vietetään joulupäiväkin varmaan täällä meillä, vaikka ajatus ei Benin äitiä miellytäkään. Toivottavasti ymmärtävät kuitenkin.

Benillä menee töissä nyt ihan kivasti, sen koeaika loppui viime perjantaina, ja nyt sillä on sopimus ainakin 3 vuodeksi. Helpotuksen huokaus!

Muutenkin täällä on kaikki mallillaan, ei tässä sen kummempia. Tulen taas päivittelemään toivottavasti piakkoin! Viimeistään sitten kun vauva on syntynyt!

Ajattelinpa tässä huvittaa itseäni tekemällä listan raskaana olemisen hyvistä ja huonoista puolista, oman kokemukseni perusteella tietenkin...


Hyvät puolet:

1. Ei tarvitse kantaa oikeastaan mitään
2. Saa hyvällä omallatunnolla röhnöttää sohvalla monta tuntia putkeen, jos huvittaa
3. Mies ei hermostu, vaikka en olisikaan jaksanut siivota
4. Ei tarvitse tuskailla dieettien kanssa, sillä vatsa kasvaa kuitenkin
5. Huonon tuulen ja kiukuttelupuuskat voi hyvin laittaa raskaushormonien piikkiin
6. Kadulla ihmiset hymyilevät mulle aina
7. Kaikki haluavat hemmotella mua

Huonot puolet:

1. Ei saa syödä joitakin herkkuja, esim. ranskalaisia juustoja ja sushia. Tai tiramisua
2. Ei saa juoda alkoholia. Tää ei ollut aluksi lainkaan vaikeaa, mutta nyt tekee aina välillä mieli lasillista hyvää punaviiniä. Ja tietenkin sinihomejuuston kera
3. Ei voi nukkua selällään
4. Sormia särkee
5. Ei voi kävellä nopeasti liitoskipujen takia
6. Joutuu synnyttämään

Hei, mähän listasin enemmän hyviä, kuin huonoja puolia!


17.11.2009, Edit: Mööh, keksin vielä yhden huonon puolen: raskausarvet! Niitä on nimittäin yhtäkkiä ilmestynyt ympäri mahaa, vaikka kuinka olen yrittänyt rasvailla... :''(

Huomentapäivää!


Mulla on täällä hyvin levätty yö takana. Onnistuin nukkumaan melkein 11 tuntia viime yönä (jos ei vessareissuja lasketa mukaan)! Taitaa keho valmistautua tulevaan koitokseen. Luulen kyllä, että uneen vaikutti myös se, että täällä on tänään melko pimeä päivä. Sataa vettä, ja on taas erittäin syksyistä. Vaan ei tuo haittaa. Musta on hauskaa kuunnella kun autot ajaa tän meidän talomme ohi, kun niiden renkaat suhisee vesilammikoissa. 


Tällä hetkellä ainoa vaiva on minimaalinen päänsärky. Ajattelin ensin napsaista Panadolin, mutta tulinkin toisiin ajatuksiin kun muistin, että tänäänhän pitää hakea rokotus sitä sikainfluenssaa vastaan. Säästän Panadolit illaksi, jos tulee kipeä olo siitä rokotteesta. Täällä muuten annetaan tuo rokote kahdessa osassa, toisin kuin Suomessa, vaikka ilmeisesti sama rokote on kyseessä. En sitten tiedä, että miksi Suomessa on päädytty antamaan vain yksi rokote, ja sama toisinpäin. Ben ei saa rokotetta vielä, vaan vasta vauvan synnyttyä. Toivon, että sekään ei tuota influenssaa kuitenkaan saisi, vaikka julkisilla ramppaakin joka päivä. Täytyy pitää sormet ristissä, ja toivoa parasta. Me ei nyt pariin viikkoon mennä Benin vanhemmille lainkaan kylään, sillä Benin äiti on eräässä koulussa terveydenhoitajana, ja siellä koulussa tuo influenssa paraikaa jyllää. En viitsi mennä tietentahtoen hankkimaan itselleni tuota tautia, varsinkaan kun mun keuhkokapasiteetti ei tällä hetkellä ole mikään mainioin. Syvään hengittäminen koskee rintaan. Ja Benin mukaan mä hengitän myös öisin ihan eri tavalla kuin ennen. Kovin pintapuolista ja nopeaa on mun hengitys kuulemma, verrattuna normaaliin. Tää on mielestäni kyllä jännä juttu, sillä vauvan pitäisi olla jo ihan tuonne lantioon jo laskeutunut, ja täten alempana. Mutta ehkä sieltä on vaan sitten järeähkö vauva tulossa. Kätilöiden mukaan näin onkin, on kuulemma "hyvän kokoinen". Tämä kuulostaa mun mielestä aina siltä, että sieltä on vähintään 9-kiloinen lapsi tulossa. :D No ei, painoarvio viikolle 40 oli siis vielä alle 4 kiloa! Älkää hätääntykö!


Meidän viikonloppu meni taas varsin letkeissä meiningeissä. Ei saatu oikeastaan mitään järkevää aikaan, vaikka suunnitelmia oli enemmänkin. Pitäisi ripustaa olohuoneeseen rullaverhot. Makuuhuonekin pitäisi järkkäillä uuteen uskoon, sillä siellä mä tulen viettämään ainakin sen ekan viikon vauvan tulon jälkeen. Ja eihän tuota hävityksen kauhistusta kehtaa kenellekään vieraalle näyttää! Ben lähtee tänään kuulemma aikaisemmin kotiin, jos vaan voi, ja auttaa mua tuon makuuhuoneen kanssa. No mutta, jokatapauksessa, tässä meidän viikonloppumme saldo: lauantaina morjenstin Sinter Klaasia, kun sen paraati meni suoraan tästä meidän asuntomme edestä. Eli istuin vauvan huoneen ikkunassa ja otin valokuvia. Lisään niitä kuvia tänne jahka kerkiän. Myöhemmin käytiin läheisellä ostoskadulla ihmettelemässä, ja törmäsimme ystäväpariskuntaan, joiden kanssa menimme erään toisen ystäväpariskunnan luokse kahville. Sen jälkeen käytiin vielä pikaisilla ostoksilla, ja minä löysin vihdoinkin vauvalle pienen ulkoilupuvun! Huraa! Sunnuntaina käytiin Ikeassa ostamassa glögiä ja rieskaa. Namskis! Ja mä ostin itselleni jakkaran suihkuun, että saisin jalkani sheivailtua, seisaaltaan kun ei meinaa taipua enää tarpeeksi alas. :D Iltapäivällä käytiin vielä yhden mun koulukaverin ja sen miehen kanssa limuilla keskustassa. Ja siinäpä se sitten olikin. Ensi viikonloppuna täytyy ryhdistäytyä! 

No niin, hommailinpa eilen jotain uutta. Rakensin nimittäin aikani kuluksi itselleni uuden ruokablogin, jotta tästä blogista ei tulisi niin kamalan suttuinen ja sekava. Eli jos kokkailut kiinnostaa, menkäähän kurkkimaan osoitteeseen http://whatscookinginthehague.blogspot.com/! Poistan samalla nuo ruokamerkinnät tästä blogista...

Niin ne päivät vaan vähenee, enää 23 päivää jäljellä laskettuun aikaan!

Meillä on nyt ihan oikeasti melkein kaikki valmiina. On jopa peitto ja lakanat hankittuna. Ainoa ehdottoman tärkeä hankinta on vauvan ulkoilupuku, se siis uupuu vielä. Nuo meidän jo omistamat ulkoilupuvut ovat nimittäin armottomasti liian suuria vastasyntyneelle talvivauvalle, ja siksipä ajattelinkin mennä joko tänään tai huomenna sellaista vielä etsimään.

Mun vointi on edelleenkin ihan hyvä. Vauva vaan painaa kovasti virtsarakkoa, kun on jo kätilön mukaan kiinnittynyt lähtöasemiinsa. Ja todentotta, kyllä sen tuntee. Kuriositeettina mainittakoon, että kävin esimerkiksi viime yönä 6 kertaa pissalla! Järkyttävää! Samoin lonkkia on alkanut öisin koloittaa, ja hyvää nukkuma-asentoa ei tunnu löytyvän. Ja olen ilmeisesti saanut kehitettyä itselleni rannekanavaoireyhtymän näiden viimeisten viikkojen ilostuttamiseksi. Eli sormia särkee kovasti, etenkin öisin. Mutta vaikka nämä vaivat tässä listattuna saattavatkin vaikuttaa rasittavilta, mitä en kielläkään, ovat nämä vielä aikamoisen pieniä vaivoja. Täytyy vaan kiittää onneansa, että olen näinkin vähin vaivoin tähän saakka päässyt.

Hollannissa säät ovat muuttuneet - jos eivät talvisiksi, niin sitten ainakin entistäkin sateisimmiksi. Vaikka toisaalta Hollannin talvet yleensä ovatkin sateisia. Tuuli tekee ilmasta kylmän tuntuisen, vaikka pakkasen puolelle ei usein oikeasti päästäkään. Viime talvi oli kyllä poikkeuksellinen: kanavat jäätyivät kunnolla, ja näin ensimmäistä kertaa täällä ihmisiä luistelemassa muualla kuin tekojäillä. Saa nähdä minkälainen talvi me tänävuonna saadaan! Toisaalta toivon leudonpaa talvea, vauvan takia. Tästäpä tulikin muuten mieleeni, että vauvan huoneesta puuttuu sittenkin jotain erittäin tärkeää: lämpöpatteri! Vanha patteri vuosi jotain ruosteista nestettä, ja joku kävi sen sitten ottamassa pois. Kuuden viikon jälkeen olisi uuden patterin pitänyt jo saapua meille, mutta ei sitä ole kyllä näkynyt. Ja olen ihan varma, että kyllä tästä tapahtumasta nyt jo yli kuusi viikkoa on! Hui. Pitää laittaa Ben soittamaan vuokraisännälle. Eihän me vauvaa voida kylmässä huoneessa nukuttaa, saatika sen vaatteita ja vaippoja siellä vaihtaa! Eli paniikki iski sittenkin... Pitäkäähän peukkua, jotta saadaan lämpöpatteri vielä ajallaan vauvan huoneeseen!

Ei vaan, nyt täytyy lähteä suihkuun tästä, olen koko aamun istua röhnöttänyt tässä sohvalla vaan...

Syksyisin terveisin,

Sanna

Yhtäkkiä ihan jotain muuta tähän väliin.


Lueskelen aina innoissani Lucyn blogia, ja häneltä sainkin innostuksen tällaiseen paljastukseen:

Mitä löytyykään meikkipussistani

Tässä ensin kuva ylitsepursuavasta pussukastani:

Pahoittelen huonoa kuvanlaatua. iPhone on ihana ja rakas, mutta sen kameraa ei voi hyvällä tahdollakaan kehua...


Jokatapauksessa, tällaista kaikkea sieltä löytyy:

• 2 puuterihuiskaa
• Sephora - käytän bronzerin levittämiseen. Loisto-ostos, sopivan jämäkkä, muttei kuitenkaan liian kova
• Yves Rocher - eipä tule paljoa käytettyä. Muutaman kerran olen puuteria sillä levitellyt
  
• 5 meikkivoidetta  (!!!)
  
• Lancomen Teint Idole Ultra, sävy 010 - Melkein lopussa, nyyh. Tosi hyvä pito ja peittävyys
  
• Maybellinen Dream Satin Liquid, sävy 004 Light Porcelain - Perusmeikkivoide. Hyvä sävy, muuten ihan normaali
  
• L'Orealin Age Re-Perfect, sävy 110 Ivory - Ei pysy naamassa tuntia kauempaa. En tykkää, mutta onkin vanhemmalle iholle tarkoitettu
  
• Body Shopin mikälie kuultomeikkivoide - Varmaan ihan ok kesällä, eipä oo tullut käytettyä. Mitähän se tuolla pussissa tekee?
• Diorin Diorskin Nude, sävy 030 - tää on oikeasti vaan testeri. Sävy oli kesällä ihan ok, ehkä vähän liian tumma. Muuten tosi hyvä tuote, riittoisa! Ostaisin Diorin meikkivoiteita, jos vaan rahapussin tilanne sen sallisi
  
• 1 kulmakarvaharja (Body Shop)
• 1 ripsiväri (Maybelline the Colossal Volum' Express) - En tykkää, torkin tällä ripsivärit pitkin naamaa. Eikä tee ripsistä yhtään normaalia kolossaalisemman näköisiksi
• 1 bronzer (Cargo, Matte Bronzer, BZM 02, Medium) - Hyvä tuote, saa kasvot tulemaan esiin. Jos laittaa liikaa näyttää punakalta, mutta harjoittelun jälkeen tosi jees
• 1 kulmakarvapaletti (Body Shop, Brow & Liner kit, 01) - Ollut käytössä jo pari vuotta, ei tunnu loppuvan ikinä vaikka on joka päivä käytössä. Saa siistit kulmat
• 1 teroitin
• 2 meikkipuuteria
• Maybellinen Dream Mat Powder, sävy 01 Rose Nude - Hyvä sävy ja ihan ok pito. Peruspuuteri
• Estee Lauderin Double Matte Oil Control Pressed Powder, sävy 01 Light Intensity 1 - Tykkään. Hyvä sävy ja pito! Kasvot tuntuu silkkisiltä
• 1 sävytetty kosteusvoide (Benefitin You Rebel lite) - hyvä kesätuote jos ei kauheasti halua meikkailla. Sävykin on hyvä
• 4 luomivärihässäkkää
• H&M:n Hot Sand-duo - Ei ehkä paras väriduo mulle. Vaaleempi kulta tosin ihan jees yksinään
• Joku Etoksen halpisjuttu, lilan värinen jauhemeikki - kiva väri, ei yllättäen rapise helposti pois, vaikka niin voisi luulla
• Rimmelin lila monoväri - ostettu alesta. Ihan kiva. Sopivan tumma iltameikkiin
• Lancomen Ombre Trio, sävy 04 Rouge organique - Levittyy yllättävän huonosti. Hyvä intensiteetti, sitten kun saa levitettyä. En tykkää siitä yhdestä kiiltoväristä, se suttaa...
• 1 peili
• Kulmakarvaveitsi - Laiskimuksen pelastus silloin, kun ei millään viitsisi nyppiä kulmia
• Kuulakärkikynä - ??
• 2 kynsilakkaa (Yves Saint Laurentin French Manicure-setti) - Harjoittelun jälkeen näillä saa nättiä jälkeä aikaiseksi. Luonnollinen lopputulos
• 1 meikkisieni - kaipaa pesua tai vaihtoa
• 1 peitekynä (Lumene Natural Code, sävy 1 Zero Faults)
• 1 silmämeikkikynä (Anytimen Stay on Line eye liner) - Ei tunnu loppuvan ikinä. Yllättävän hyvä halpiskynäksi, saa tarkat rajat
• 1 pussukka HEMAsta ostettuja luomiväriapplikaattoreita (4 kpl)
• 1 irrallinen käytetty applikaattori
  
• Antennihaaroitin - What????
• Pesukoneen jousi - Haha, tää alkaa olemaan jo liian randomia
• 3 helmikorvakorua

Tässä vielä kuva todisteeksi:

Toisin kuin reipas Lucy, en jaksa alkaa siivoamaan pussukkaa, vaan heitän kaiken takaisin pussiin ja siivoan sen sitten kun mua huvittaa! :)

Päivitystä täältä neljän seinän sisältä...


Viimeisen viikon aikana ei nimittäin ole paljon tullut poistuttua täältä kotoa. Onneksi tykkään tästä meidän asunnosta niin kovin, ettei kotosalla olo harmita kauheasti. :) Ja sitäpaitsi narrasin vähän, sillä kävinhän mä maanantaina yhden vanhan luokkakaverin kanssa kahvilla tuolla ostoskadulla. Ja tiistaina sain kaffetteluseuraa yhdestä uudesta tuttavuudesta. 


Keskiviikkona oli viimeinen kerta synnytysvalmennuskurssia. Nyt siis ilmeisesti mun pitäisi olla hyvin valmistautunut synnytykseen... No en ole! Kaikenlaisia hengitysharjoituksia sun muita pitäisi alkaa täällä tekemään, mutta kun olen luonteeltani niin peruslaiska, on aloittaminen aina tosi hankalaa. Huomenna aloitan! Tai jo ehkä tänään illalla! ;)


Mulla on nykyään ihan koko ajan nälkä. Ja siis tosissaan nälkä, eikä mitään mielitekoja vaan. Vaikka on niitäkin tietty. Mutta siis saatan vaikka keskellä yötä herätä siihen että mahassa möyryää, ja tällöin ei aiheuttajana ole vauva, vaan kiljuva nälkä. Tänäänkin siis heräsin kuudelta syömään aamupalaa, ja menin sen jälkeen takaisin nukkumaan. Hahaa. Pikkuisen on rytmit mulla sekaisin. 


Hui, kun mua on alkanut jännittämään tuo influenssa A(H1N1), eli siis tuttavallisemmin sikainfluenssa. Varsinkin Suomen medioista saa joka päivä kuulla ja lukea kaikenlaisia kauhukertomuksia tuosta kamalasta taudista. Mä olen nyt miettinyt pääni puhki että pitäisikö se rokotus ottaa vai ei. Nyt kun nuo kuolemantapaukset ovat kovasti lisääntyneet, mua rupeaa pikkuhilja todenteolla pelottamaan. Olen nähnyt jo painajaisia siitä, miten me ollaan lähdetty kotoa evakkoon sen takia. Tällä hetkellä olen sitä mieltä että otan sen rokotuksen, jos se mulle vain annetaan. Menen maanantaina taas neuvolaan, ja siellä meinaan kysellä että mistäs sen rokotuksen voisi käydä hakemassa. Tämän maan systeemit kun ei ole mulle vieläkään ihan selkeitä. 


Vauvalla tuntuu kaikki olevan ihan ookoo, se liikkuu ja potkii nykyään todella paljon. Ja tykkää siitä jos Ben sille vähän masun läpi juttelee. Ikäänkuin pysähtyy kuuntelemaan. :) 


Mutta juu, eipäs tässä kummempia kuulumisia nyt sitten olekaan. Poistun tästä takavasemmalle, eli jääkaapille!

Oi, nyt on jo lokakuu, ja sekin on jo puolessa välissä! Mihin nämä päivät hupenevat? Vauvan tuloon ei ole enää kuin muutama vaivainen viikko jäljellä, hui! Onneksi meillä on kuitenkin melkein kaikki jo valmiina, vauvan huoneesta puuttuu oikeastaan vain patja enää sängystä. Ja lakanat. Ja vauvan unipussi. Ja kylpyamme. Ja kaikki se tarpeellinen pikkusälä. Apua, eihän täällä oikeasti ole vielä mikään valmista!! Toivottavasti me ehditään hankkia kaikki tarpeellinen ajoissa kotiin.

Muuten täällä on voitu mainiosti. Mulla ei ole ollut mitään sen kummempia kipuja, ja kävelykin sujuu vielä kohtalaisen reippaasti. Tosin välillä joudun pitämään pienen lepopaussin, kun tuota masua alkaa usein kiristelemään kävellessä pitempiä matkoja. Vatsakumpu on kuulemma kasvanut kohinalla viimeisten parin viikon aikana, sanoo Ben. Itse en sitä kasvua ole sen kummemmin huomannut. Paitsi mun vanhat talvitakit (tai mitkään muutkaan normaalit vaatteet oikeastaan) eivät enää mahdu päälle. Lauantaina pääsen siis vaateostoksille, ja Ben lupautui tulemaan mukaan maksumieheksi. :)

Kotona olo alkaa välillä puuduttamaan, varsinkin nyt, kun Ben käy taas töissä. Mutta onneksi meillä on netti. Ja mä olen hankkinut itselleni TVKaista-tilin, joten jos huvittaa, voin katsella vaikkapa Salkkareita. Rrrakastan teknologiaa!

Tänään ei suunnitelmissa ole sen kummempia juttuja, ajattelin juoda paljon kofeiinitonta kahvia, röllötellä sohvalla ja kuunnella Anna Puuta. Ja ehkä pestä hiukan pyykkiä. Postissa ja kaupassa ajattelin myös käydä, mutta onneksi tätä päivää on vielä monta tuntia jäljellä.

Nyt siis kahvia porisemaan!

Ultraäänikuvia

Heippa taas!

Käytiin viime viikon perjantaina moikkaamassa meidän vauvelia ultrassa, ja tarkoitus oli saada hienoja kuvia hänestä. No, vauva oli toista mieltä, ja päätti peitellä kasvojaan kädellään koko sen ajan kun yritettiin ultrailla. Onneksi se täti siellä oli mukava, ja antoi meille uuden ilmaisen ajan. Siispä käytiin yrittämässä uudelleen maanantaina, ja saatiin saaliiksi mukava määrä kuvia pikkuisesta! Siispä päätin tulla laittamaan niitä tänne blogiinikin! (DVD:kin saatiin kyllä mukaan, mutta sitä videota en tänne blogiin vielä täksi päiväksi saa.)

Ja taas päivitystä kuukauden tauon jälkeen...

Mennyt kuukausi onkin ollut aika tapahtumarikas, tai ainakin kiireinen, sillä me sitten todellakin päästiin muuttamaan siihen asuntoon, jota käytiin katsomassa! Virallisesti me ollaan asuttu täällä 2. syyskuuta lähtien, mutta oikeasti me muutettiin tänne vasta viime viikon maanantaina. Pahvilaatikoita on vielä jonkin verran nurkissa pyörimässä, mutta kyllä täällä jo mahtuu elämään ihan hyvin. Vauvan huone on vielä laittamatta. Tai seinät on jo maalattuna, mutta meidän pitää asentaa laminaatti vielä sinne lattialle. Ja sänky ja hoitopöytä pitää vielä ostaa. Benin vanhemmat hieman lupailivat että ostavat ne ikäänkuin lahjaksi. Käy mulle oikein hyvin!

Vauvalla on kaikki potkuista ja epämääräisestä möyrinnästä päätellen oikein hyvin. Ja mun maha on kasvanut mega-isoksi menneen kuukauden aikana! Huomenna me mennään taas aamulla kätilön vastaanotolle tarkistelemaan verenpaineita ja sykkeitä, ja kaipa se on pakko sille vaa'allekin astua... Hui! Edellisen kerran kun tarkistelin, paino oli noussut 13 kiloa, ja eiköhän se siitä ole vielä lisää taas noussut.. Ja huomenna illalla on edessä sairaalaan tutustuminen, ja keskiviikkona eka synnytysvalmennus. Eli kaikenlaista jännää on vielä tiedossa! Ja näitä muuttohommia lisäksi tietty.

Taidankin laittaa tähän muutaman kuvan meidän uuden asunnon olohuoneesta (huom. ei täällä siis tosiaan ole vielä valmista!!):

Olohuone - ruokailutila

Olohuone - "takka"

Olohuone - ikkuna

Ja sokerina pohjalla, pulleroisen sunnuntaieleganssia:

:)

Pitkästä aikaa haluan taas päivitellä, vaikka ei tässä sen kummempaa ole tapahtunutkaan. Tai, no on, mutta asiat eivät ole ihan varmoja vielä.

Niin, me ehkä päästään muuttamaan pian. (Pieni varovainen "huraa" tähän). Käytiin perjantaina katsomassa yhtä kivaa vuokrakolmiota, johan ihastuttiin aikalailla. Siinä olisi melko suuri makuuhuone sekä olohuone, ja yksi pikkuinen vauvanmentävä huone. Ja parasta kaikessa: kattoterassi! Eilen kiinteistövälittäjä soitti ja ilmoitti että asunto olisi meidän, jos vielä ollaan kiinnostuneita. Ja kyllähän me ollaan. Nyt pitäisi vaan kaivaa kauhea tukku rahaa jostain, sillä ylihuomenna meidän pitäisi maksaa ensimmäisen kuun vuokra, takuuvuokra ja välityspalkkio... Hui. Hiukan jännittää että saadaanko me rahoja kokoon. Soittelivat vielä tänään että meidän pitäisi muka maksaa vielä 250 euroa lisäkuluja sopimuksen teosta, mutta onneksi Ben sai selvitettyä asian, ja kiinteistövälittäjä ottaa nuo rahat siitä välityspalkkiosta. Kaikkea muutakin pientä sählinkiä ja huolta tämä asunnon löytäminen on kyllä aiheuttanut. Ja nytkin on mun mielestä hieman huijauksen makua kyllä ilmassa, mutta toivottavasti kaikki menee kuitenkin hyvin.

Töistä sen verran että mä saan jatkaa Nufficissa vielä ainakin ensi viikon loppuun saakka. Sitten tarkastellaan tilannetta taas uudelleen. Eli niin kauan kun hommia riittää, mä saan jatkaa siellä. No, oon tyytyväinen jo siihen että saan jatkaa vielä edes viikon. Sen jälkeen onkin pitkä työttömyyspätkä edessä...

Haa, mutta nyt kuuluu kolinaa käytävästä, Ben taitaa tulla kotiin. Minäpä hyökkään keittiöön loihtimaan herkkuja (eli keittämään pastaa ;) )!

Kuvia vauvelista (kuvat jo aika vanhoja, viikolta 11+6):

No niin.

Olen ollut oikea laiskamato, enkä ole viitsinyt päivitellä blogia aikoihin. Koitan taas tehdä parannuksen!

Mä olen ollut nyt hiukan yli kuukauden taas töissä, ja voi että kun harmittaa se, että työt loppuu jo tämän kuun lopussa! Tämä johtuu siitä, että olen töissä työnvälitystoimiston kautta, ja minut palkattiin tuuraamaan yhtä avoimeksi jäänyttä työpaikkaa siksi aikaa, kunnes sinne saatiin palkattua vakituinen henkilö tilalle. No, vakituinen löytyi aiemmin kun pitikään, joten mun työputki loppuukin sitten harmillisen lyhyeen.

Meidän elämässä on tapahtunut tänä vuonna paljon uutta. Nyt uskallan jo täällä blogissakin paljastaa, että huhtikuun alussa (aprillipäivänä :D ) tein positiivisen raskaustestin, ja alun vaikeuksen ja pelkojen jälkeen me täällä odotellaan onnellisesti siis joulukuun alussa syntyvää vauvelia! Huomenna mennään rakenneultraan tarkistelemaan, onko pikkuisella kaikki hyvin. Koitetaan varovasti myös kysellä, josko saataisiin sukupuolikin selvitettyä. Kumpi se nyt sitten onkaan, kovasti se jo ainakin potkii, ja Benkin tunsi eilen potkut ekaa kertaa mahan päältä!

Muitakin hyviä uutisia on: Ben sai töitä Shelliltä! Työt sillä alkaa siellä lokakuussa, ja ainakin ensimmäiset 2 vuotta se käy Amsterdamissa töissä. Me ajateltiin kuitenkin jäädä tänne Haagiin asumaan, täältä on kuitenkin kohtalaisen helppoa matkustella minnepäin Hollantia tahansa. Uusi asunto on kyllä edelleen hakusessa, ja toivottavasti se löytyy pian! 6 vuotta me ollaan tässä pikkuruisessa homeloukussa jo asuttu, ja nyt on kyllä jo pakko löytää jotain parempaa.

Säät on täällä Haagissa nyt vähän niin ja näin. Viime viikolla oli vielä todella lämmintä ja aurinkoista, mutta perjantaina alkoivat kunnon sateet. Nyt täällä siis on sateista ja tuulista, vaikkakin juuri tällä hetkellä ei sada vettä. Vaan, eiköhän nekin hanat taas pian jo aukea. Toivottavasti loppuviikolla olisi jo paremmat ilmat, iskä kun on tulossa Hollantiin lomailemaan! Pitäkäähän peukkuja!

Ei tässä nyt kummempaa, päivittelen taas kunhan tulee jotain uutta kivaa mieleen!

Sunnuntaiterkuin,

Sanna

Moi taas!

Aah, täällä on taas ihanan kesäinen ilma. Kyllä taas kelpaa, pari päivää onkin ollut sateista ja kylmää. Eilenkin lämpötila nousi vain 13 asteeseen. Ja toissailtana ja yönä täällä oli ihan kauhea ukkosmyrsky! Ikinä aiemmin en ole mitään sellaista kokenut! Se alkoi joskus seitsemän aikaan illalla, mä sanoinkin Benille, että kohta alkaa varmasti ukkostamaan. Ekaksi kaukana taivaanrannassa näkyi välähdyksiä, ja niitä me ihailtiinkin ikkunasta. Pian se ukkosrintama nousi kuitenkin ihan meidän päälle. Me kun asutaan meren rannassa, niin meille kuuluu todella selvästi se kun salamat iskevät mereen. Ihan hirveän äänekkäitä jyrähdyksiä! Lähellä on myös kirkko, jonka tornissa olevaan johdattimeen salamat tapaavat iskeä. Hui. Myrskyä kesti aamuun saakka, joten nukkumisesta ei meinannut tulla mitään. Nyt se on kuitenkin ohi, ja aurinko paistaa iloisesti.

Muuten tänne ei kummempia kuulu. Paitsi Suomen matkaa tietenkin odotan kovasti! Maanantaina saavun Lohjalle. Äiti lupasi tehdä kesäkeittoa, sitä odotellessa. :)

Koti

Laitanpa aikani kuluksi vielä pari kuvaa meidän kodista.

Kesä on täällä!

En ole pariin päivään ehtinyt lainkaan kirjoitella, kun täällä on paistanut aurinko niin urakalla, että olen ollut vaan ulkosalla.

Torstaina me mentiin Benin siskon ja sen vaimon kanssa satamaan terassille. Istuttiin siellä monta tuntia. Illalla mentiin tuonne rannalle yhteen Meksikolaiseen ravintolaan syömään. Siellä oli henkilökunta ihan helisemässä kun oli kuulemma kesän ensimmäinen kiireinen päivä. Sen kyllä huomasi. Jouduttiin odottamaan ruokaa lähemmäs kaksi tuntia! Loppuvaiheessa alkoi jo hermostuttamaan, ja valitettiin. Saatiin sitten kierros juomia, leipää, ranskanperunoita ja "spare ribs" ilmaiseksi. No hyvittely kyllä kelpasi, mutta sinne me ei kyllä enää mennä ruuhkapäivinä!

Eilen vietettiin päivää Benin kollegoiden kanssa. Pojat kävi surffaamassa. Mä tyydyin vaan sivusta katselemaan, kun tuo surffaus ei oo ihan mun juttu. Oon kerran kokeillu, ja vietin silloin enemmän aikaa laudan alla uppeluksissa kuin laudan päällä. Pojat kuitenkin tykkäsivät. Surffailun jälkeen mentiin keskustaan drinksuille ja syömään. Eilen syötiin sitten tapas-ravintolassa. Sitä kehun kyllä. Jos eksytte Haagin keskustaan, ja mielenne tekee hyvää ruokaa, käykäähän Y Mucho Masissa!

Tänään ollaan vaan laiskoteltu. Tai no, kyllä mä vähän siivoskelin. Muuten tosiaan vaan lepäilyä sohvalla telkkarin ääressä. Ruokana oli tänään pizzaa, ja jälkkäriksi tein (lähinnä itselleni) raparperikiisseliä. Kylläpä oli hyvää, pitkästä aikaa!

Mutta tässäpä nää kuulumiset.

Vielä pari kuvaa meidän rannasta:


Windsurfers



Muutama auringonpalvoja


Ben näyttää pojille miten surffilaudalle noustaan

Vielä päivitystä tähän päivään.

Kävin äsken testailemassa pyörääni, Benin isä kun sen ystävällisesti korjasi. Hyvinhän se pelasi. Pyöräilin ensin satamaan tarkastamaan yhden outlet-kaupan, ja sen jälkeen meiltä pyöräilymatkan päässä olevalle ostoskadulle nauttimaan aurinkoisesta päivästä. Kävin juomassa suuren lasillisen vastapuristettua appelsiinimehua ja syömässä karpalomuffinssin Bagels & Beans:in terassilla. Ostin vielä mansikoitakin kotiin iltaherkuksi. Ja kävin kampaajalla, kun semmoinen matkanvarrelle sattui. Kampaaja oli hyvä myyntitykki, ja onnistui myymään mulle Matrix Biolage shampoota ja hoitoainetta. Toivottavasti toimivat. Tässä niistä vielä kuva.

Piti tulla kertomaan uutisia, sillä olinpas kokonaan unohtanut kertoa asiasta täällä: sain töitä! Järjestö on se sama Nuffic, missä olin alkuvuodestakin töissä. Työt alkaa kesäkuun 22. päivä, eli heti kun olen palannut Suomesta lomailemasta. Olen todella iloinen, sillä tiedän jo etukäteen, että työkaverit ovat mukavia, ja työilmapiiri hyvä.

Suomeen mä tulen siis heti 1.6. Aluksi suuntaan Lohjalle. Aikataulusta sen verran, että en luultavasti ainakaan pääse tylsistymään ihan heti: 6.6. menen päiväksi kuoroleirille lauleskelemaan, ja luultavasti 7.6. matkaan Ouluun. Sitten 13.6. Ben tulee myös Suomeen, eli viimeistään tuona päivänä se on sitten pakko palata etelään. Ben haluaa kuulemma käydä ainakin Turussa. Hän kun on sitä mieltä, ettei Lohjalla voi viettää viikkoa kuolematta tylsyyteen.

Sitten muita kuulumisia: päätin viettää tätä luppoaikaa itseni kouluttamiseen, ja olinkin eilen hollannin kielen täydennyskoulutuskurssilla. Olin siellä ainoa ulkomaalainen(!!), kaikki muut osanottajat olivat syntyperäisiä hollantilaisia! Ilmeisesti kieli on siis melko vaikea oppia täydellisesti? Toisaalta mua kyllästyttää se, että hollantilaiset aina sanoo että heidän kielensä on yksi maailman vaikeimmista kielistä oppia. Mun mielestäni se ei oikeastaan ole mitenkään erityisen vaikea kieli oppia, johtuen esimerkiksi siitä että kielioppi on melko helppo oppia. Sijamuotoja on vain kaksi. (Minulle eniten ongelmia tuottaakin ääntäminen.) Hollantilaiset jokatapauksessa loukkaantuvat verisesti kun kerron heille tästä havainnostani. Kerronpa kuitenkin, sillä saan tästä jonkinlaista perverssiä mielihyvää.

Mutta, siinäpä kaikki tällä kertaa. Palaan pian, luultavasti reseptien kera.

Marinoitu tofu Gillian McKeithin tapaan

Ohje löytyy nyt osoitteesta http://whatscookinginthehague.blogspot.com/!

Jamien simppeli lohi ja vihreitä papuja

Ohje löytyy nyt osoitteesta http://whatscookinginthehague.blogspot.com/!

Ensimmäinen postaus

Huooh. Tai, toinen yritys ensimmäiseen postaukseen. Olin nimittäin kirjoittanut koko pitkän pätkän tekstiä valmiiksi, ja jotenkin onnistuin hävittämään sen.. No, uusi yritys.


Siis.


Moi.


Esittely tähän alkuun: olen Sanna, 28-vuotias Haagissa asuva suomalainen. Alankomaihin (Hollantiin) päädyin ensimmäisen kerran vuonna 2001, jolloin olin täällä Au Pairina kymmenisen kuukautta. Tuona aikana tapasin täällä Benin, poikaystäväni (vai pitääkö sanoa "avomieheni"?). Au Pair-pestini, ja muutaman mutkan jälkeen muutin virallisesti Hollantiin vuonna 2003, ja siitä asti olen täällä Benin kanssa asustellut.


Valmistuin viime syksynä Haagin ammattikorkeakoulusta (Bachelor of European Studies), ja suunnitelmissa on palata takaisin opintojen pariin taas syksyllä. Valmistumisen jälkeen olin muutaman kuukauden töissä, mutta tällä välin olen taas työnhaussa. Huomenna mulla onkin työhaastattelu. En uskalla toivoa kauheen paljoa, sillä olen tulossa Suomeen lomalle muutamaksi viikoksi kesäkuussa, ja tämä pitää tietenkin mainita haastattelussa. No, toivotaan että se ei heitä hirmuisesti haittaisi....


Tämän blogin mä perustin lähinnä sen vuoksi että perheeni ja ystäväni pysyisivät ajantasalla kuulumisistani, mutta muutkin ovat toki tervetulleita lukemaan kirjoituksiani, jos vaan kiinnostaa! Vanhan blogini voitte poistaa suosikeistanne, sille on onnistunut kadottamaan sen osoitteen, käyttäjänimen, sekä salasanan.. Jospa tämän tiedot saisin talletettua paremmin.


Mutta eiköhän tämä riitä näin ekalla kerralla. Toivottavasti keksin pian jotain mukavaa kirjoitettavaa!


Terveisin,


Sanna