lauantai 4. joulukuuta 2010

Buzzausta: Nestle Jogolino

Taas saatiin uutta buzzattavaa, tällä kertaa kokeilussa oli Nestlen uudet Jogolino-jugurtit. Aikaisemmin oltiinkin jo kokeiltu täällä Hollannissa Jogolinoja, tosin täällä on tällä hetkellä myynnissä vain niitä sokerisia versioita, makuna banaani. Niitä kuitenkin uskalsin tässä kuussa Benjillä maistattaa, ihan vaan vertailun vuoksi, vaikka niissä jonkun verran sokeria onkin. No, sokeriversio upposi poikaan kuin häkä, mutta toisaalta, jogurttien kanssa tuo Benji ei ole mitenkään valikoiva muutenkaan. Maustamatonkin jogurtti nimittäin maistuu myös... Mutta tämä uusi Jogolino ilman lisättyä sokeria oli mukava ja maistuva uutuus! Maustettu jogurtti, jota voi antaa ihan hyvällä omatunnolla! Kuulostaa hyvältä, eikö vain?

Paketissa tuli Jogolinon mansikka-banaani-versioita, vaikka kaupoissa on saatavana Jogolinoja myös pelkästään banaanin makuisena. Jogolinot on maustettu hedelmäsoseella, ja makeutta antavat sekä hedelmien että maidon omat sokerit. Yksi juttu, mistä tykkään näissä Jogolinoissa on se, että niitä ei tarvitse säilyttää jääkaapissa. Tämä on tosi oivallinen juttu, sillä tuollainen pieni purkki on tosi helppoa ottaa mukaan vaikka evääksi, kun se säilyy laukussakin hyvänä (sama juttu muuten noiden jo aikaisemmin buzzaamieni Fruttien kanssa!).

Makua Benjamin nyt ei valitettavasti osannut sen kummemmin kommentoida, mutta hyvin tuntui maistuvan. Yksi Jogolino-purkki hujahtaa napaan alta aikayksikön suorastaan (tähän sopisi taas se linnunpoika-vertaus). Omaan suuhun jogurtti maistui myös hyvältä, hiukan ehkä happamalta, mutta sopivan makealta. Maistui siis sekä lapselle, että äidille. :)

Lyhyestä virsi kaunis: Jogolinot sopivat ainakin Benjille nopeaksi hätävara-välipalaksi. Erityisesti niinä viikkoina, kun Benji käy paljon hoidossa, on hyvä, että kaapissa voi pitää säilyvämpiä jogurtteja pikku pakkauksissa ilman, että tarvitsee huolehtia siitä, että onkos tuote mennyt jo vanhaksi. Näin meillä siis käy aika usein litran jogurttipurkkien kanssa, valitettavasti... Siispä, jos näitä myytäisiin meilläpäin, ostaisin varmasti sokeroimattomia Jogolinoja itsekin kotiin. Siksipä vielä lopuksi harmittelen kovasti sitä, että Hollannista ei näitä sokeroimattomia Jogolinoja saa... Aionkin laittaa Nestlelle viestiä, että olisi hienoa saada tännekin vähän terveellisempiä lastenjogurtteja.

Suosittelen maistamaan/maistatuttamaan!

p.s. Buzzaamisesta voit käydä lukemassa lisää täältä.
p.p.s. Jos innostuit itsekin buzzaamisesta, käytätähän rekisteröitymiseen tätä linkkiä: https://www.buzzador.com/buzzador/index.php?file=u-regstep1&lang=FI&refstr=Sannulia. Näin minä saan liittymisestäsi värväyspisteet!

maanantai 29. marraskuuta 2010

Kuluttajatuotteet - turvallisuus, osa 2

Kävin tänään kosmetologilla, ja hairahduin hyväuskoisena ostamaan kasvojenhoitotuotteita jälleen kerran. Kävin siis Avedan hoitolassa Haagin keskustassa. Mukava paikka, ja hoito tuntui mahtavalta, mutta ovatko käytettävät tuotteet turvallisia onkin jo ihan eri juttu.


Avedasta jonkin verran taustatietoa:
Aveda on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva meikki- ja kosmetiikkafirma, perustettu vuonna 1978. Yhtiö sanoo erikoistuvansa luonnonkosmetiikkaan, ottaen huomioon sekä ihmiset että planeetan (Aveda, About Aveda, para 1). Aveda mainostaa käyttävänsä luonnollisia ainesosia kosmetiikassaan, ja eräs heidän iskulauseistaan on "what you put on your body should be as healthy and natural as what you'd put into it" (haparoiva suomennos: se mitä levität kehollesi tulisi olla yhtä terveellistä ja luonnollista kuin mitä syöt) (Aveda, Glossary). 


Kuulostaa hyvältä. Missä siis mättää? 


No, tässä esimerkki: ostin Avedan Outer Peace-sarjan vaahtopuhdistuksen ja puhdistuslappuja. Silkasta mielenkiinnosta naputtelin toisen putelin valmistusaineet Environmental Working Group:in Skin Deep-sivuston (http://www.cosmeticsdatabase.com/) hakuun, ja vaikka osa valmistusaineista ovatkin (oletettavasti) turvallisia, löysin myös pari pelottavaa mörköä. 


Tässä Outer Peace-foaming cleanserin valmistusainelista:


-Water/Aqua/Eau - OK, hasardiluokitus 0
-Sodium Lauroyl Oat Amino Acids - OK, hasardiluokitus 0
-Betaine - vähäisiä haittavaikutuksia, hasardiluokitus 2 (saattaa olla ihmisille vaarallista suurina annoksina. Katso lisää täältä: http://tinyurl.com/36towyk)
-Disodium Cocoyl Glutamate - OK, hasardiluokitus 0
-Sodium Cocoyl Glutamate - OK, hasardiluokitus 0
-PEG-60 - haitallinen, hasardiluokitus 5 (yhdistetty syöpiin, vaarallinen lisääntymiselle/kehitykselle, vaarallinen elimistölle yms. Katso lisää täältä: http://tinyurl.com/37e3242)
-Almond Glycerides - OK, hasardiluokitus 0
-Calophyllum Inophyllum (Tamanu) Seed Oil - OK, hasardiluokitus 0
-Phyllanthus Emblica Fruit Extract - OK, hasardiluokitus 0
-Boswellia Serrata Extract - OK, hasardiluokitus 0
-Serenoa Serrulata (Saw Palmetto) Fruit Extract - OK, hasardiluokitus 0
-Caffeine - haitallinen, hasardiluokitus 4 (yhdistetty syöpiin; vaarallinen lisääntymiselle/kehitykselle; mahdollisia muita haittoja: neurotoksisuus, kertyminen kehoon, vaarallinen elimistölle, saattaa aiheuttaa biokemiallisia tai solutason muutoksia, saattaa aiheuttaa muutoksia hormonitasapainoon yms. Katso lisää täältä: http://tinyurl.com/2g5fv3b)
-Sodium Coco PG-Dimonium Chloride Phosphate - OK, hasardiluokitus 0
-Salicylic Acid - erittäin haitallinen, hasardiluokitus 7 (yhdistetty syöpiin; vaarallinen lisääntymiselle/kehitykselle; imeytyy helposti ihoon; mahdollisia muita haittoja: neurotoksisuus, kertyminen kehoon, vaarallinen elimistölle, saattaa aiheuttaa biokemiallisia tai solutason muutoksia, saattaa aiheuttaa muutoksia hormonitasapainoon yms. Katso lisää täältä: http://tinyurl.com/24d65f6)
-Fragrance (Parfum) - tästä on vaikea sanoa mitään
-Citral - haitallinen, hasardiluokitus 6 (yhdistetty syöpiin; vaarallinen lisääntymiselle/kehitykselle; voi aiheuttaa allergioita; on tunnetusti myrkyllinen ihmisen immuunijärjestelmälle; luokiteltu ärsyttäväksi ja eläinkokeiden perusteella aiheuttaa ihoärsytyksiä jo pieninä annoksina yms. Katso lisää täältä: http://tinyurl.com/27se2hd)
-Alcohol Denat. - haitallinen, hasardiluokitus 5 (yhdistetty syöpiin; vaarallinen lisääntymiselle/kehitykselle; tehostaa imeytymistä, yms. Katso lisää täältä: http://tinyurl.com/2788erh)
-Potassium Sorbate - vähäisiä haittavaikutuksia, hasardiluokitus 1 (yhdistetty syöpiin, ja keskisuurina tai suurina annoksina voi olla myös neurotoksinen ja aiheuttaa elimistössä. Katso lisää täältä: http://tinyurl.com/2fse2ou)
-Citric Acid - haitat vaihtelevat vähäisistä kohtalaisiin, riippuen käyttötarkoituksesta, hasardiluokitus 1-3 (eläinkokeissa havaittu aistinelinhaittoja jo pieninä annoksina ja ihoärsytyksiä kohtalaisina annoksina. Katso lisää täältä: http://tinyurl.com/2vtoalu)
-Sodium Gluconate - vähäisiä haittavaikutuksia, hasardiluokitus 1 (eläintutkimuksissa havaittu aistinelinhaittoja suurina annoksina, mutta pienten annosten vaarallisuudesta ei ole tietoa. Katso lisää täältä: http://tinyurl.com/36bfzwu)
-Phenoxyethanol - haitallinen, hasardiluokitus 4 (yhdistetty syöpiin; saattaa olla myrkyllinen iholle ja immuunijärjestelmälle; eläintutkimukset osoittavat aivoihin, hermostoon tai käyttäytymiseen liittyviä vaikutuksia kohtalaisina annoksina; luokiteltu ärsyttäväksi yms. Katso lisää täältä: http://tinyurl.com/2cgea8l)


Nämä aineet siis löytyvät sellaisen kosmetiikkavalmistajan, joka melkeinpä vannoo luonnonmukaisuuden ja turvallisuuden nimissä toimivansa sekä ihmisten, että planeetan hyväksi, pullonkyljestä. Huolestuttavaa kerrassaan. Alanpa tutkimaan kosmettikkaputeleista tästälähin muutakin kuin ne mahdolliset parabeenit...







Lähteet:
Aveda. About Aveda. Retreved from: http://www.aveda.com/aboutaveda/index.tmpl
Aveda. Glossary. Retrieved from: 
http://www.aveda.com/templates/products/glossary.tmpl

perjantai 19. marraskuuta 2010

Kuluttajatuotteet - turvallisuus

Edellisessä viestissä puhuin ihan vähän rahanmenosta, ja siitä tulikin mieleeni, että olen päättänyt olla tästälähin tarkempi siitä, että minkälaisia tuotteita meillä kotona käytetään. Enemmän luomua ja kestäviä tuotteita, vähemmän muovia, parabeeneja ja muita myrkkyjä! 


Tähän heräämiseen oli syynä vanhan työnantajani (Women in Europe for a Common Future) järjestämä nanodebaatti, johon otin pienen lapsen äidin ja kuluttajan roolissa osaa. Minut oli siis kutsuttu sinne vanhempainpaneeliin. Tuohon debaattiin valmistautuessani googlettelin nanotuotteisiin liittyviä asioita, ja aikamoinen shokki oli se, että nanoteknologiaa (nanopartikkeleita) käytetään kuluttajatuotteissa jo nyt (mm. vauvojen tuteissa, tuttipulloissa, pururenkaissa, aurinkovoiteissa, vaippavoiteissa), vaikka mitään näyttöä niiden turvallisuudesta ei ole. Tässä linkki Tekniikka ja talous-sivustolla julkaistuun lyhyeen nanopartikkeleista kertovaan artikkeliin. Erityisen huolestuttavana pidän sitä, että esimerkiksi Ben, joka siis väitteli tohtoriksi nanoteknologian saralla, ei pitänyt olleenkaan hyvänä asiana sitä, että Benjaminin vaippavoiteessa on sinkkioksidia (nanopartikkeileitapa juurikin). Onneksi Benjillä ei ole juurikaan ollut vaippaihottumaa, ja en ole käyttänyt tuota lahjana saatua salvaa ollenkaan... Sinkkioksidia on muuten melkein kaikissa vauvan peppusalvoissa, myös luomutuotteissa! Mutta, missä muissa tuotteissa on jo käytetty nanoteknologiaa? Onko se turvallista? Sanoisin, että niin kauan, kun ei ole varmuutta, on parempi olla käyttämättä näitä tuotteita. Jokainen kuitenkin tehköön niinkuin itse parhaaksi näkee. 


Toinen minua huolestuttava asia on se, että parabeenejä on vieläkin monissa kosmeettisissa tuotteissa. Parabeeneja käytetään kosmetiikassa säilytteinä (Jolanki, 2004). Jolankin (2004) mukaan "[n]iitä käytetään myös pesu- ja puhdistusaineissa sekä monissa muissa teknokemian valmisteissa" (para 3). Parabeeneissahan tuntuu olevan se hyvä puoli, että ne eivät yleensä allergisoi. Minun oletuksena on se, että tämä on yksi suuri syy siihen, minkä vuoksi niitä käytetään vauvantuotteissa. Mutta mutta... Parabeeneista on mm. sanottu, että ne saattavat häiritä hormonijärjestelmää (jäljittelevät estrogeeneja), ja niillä saattaa myös olla yhteys erilaisiin syöpiin, esimerkiksi rintasyöpiin. Edelleen, varmoja tuloksia ei ole, mutta meidän perheen Zwitsalit (erittäin suosittu vauvanhoitotuotemerkki Hollannissa) lentävät nyt kuitenkin roskikseen parabeenien takia. Samoin minun parabeenituotteeni (niitä on paljon!!) saavat kyytiä.

Tällä tekstillä nyt vain raapaisin pintaa, tiedän sen, mutta ehkä tarjosin kuitenkin ajattelemisen aihetta jollekulle?

ps. WECFn Nesting-sivustolta saa muuten lisää infoa mm. siitä, miten lastenhuoneesta saa turvallisemman: http://www.projectnesting.org/start.



Lähteet:
Jolanki, R. (2004). Kosmetiikan säilytteet. Retrieved from https://www.kosmetiikka-allergia.fi/prime_12.aspx

Pitkästä aikaa päivittelyä

Täällä on palattu takaisin koulupenkille, ja vapaa-aikaa ei ole tosiaankaan ollut paljoa viime aikoina. Opiskelijana olo on kyllä mukavaa, aivot saavat sitä pitkään kaivattua stimulaatiota. Raskausaikana, ja Benjaminin syntymän jälkeenkin olisin todellakin voinut allekirjoittaa sen, että äo on laskenut jonkunkin verran. Mutta kyllä tuo aivokapasiteetti ainakin jossain määrin tuntuu olevan ihan kunnossa vieläkin. Sain ensimmäisestä yliopistotason oppiaineesta ('Public Organizations and Policy Theory') loppuarvosanaksi yhdeksikön! Tuo loppuarvosana koostuu kahdesta tentistä (aiheina organisaatioteoria ja 'policy theory' - mikä tuo sitten lieneekään suomeksi, molemmat 30%) ja yhdestä esseestä (aiheena katutason byrokratia, 40%) saaduista arvosanoista. Nyt on jäljellä yksi kurssi, 'Research in Public Administration' (huonosti kääntäen julkishallinnon tutkimus). Tässä kurssissa ei ole siis aiheena tuon julkishallinnon tutkimus, kuten minun huonosta suomennoksesta voisi päätellä, vaan meille opetetaan miten tehdä tutkimusta gradua varten, siis ihan statistiikkaa ja sen sellaista. Öh. Huomaan, että voisin lähteä harjoittelemaan suomen kielen kirjallista ilmaisutaitoa johonkin, eihän tuosta selostuksesta saa mitään selvää... No se siitä.

Niinä hetkinä, kun en ole istunut tietokoneen äärellä esseitä vääntämässä tai muuten vain opiskelemassa, on aika kulunut Benjaminin kanssa puuhastellessa. Meidän pieni poikamme se kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. Toissapäivänä pikku hurjapää otti ensimmäiset kunnon askeleensa! Tosin ihan vaan pari askelta kerrallaan vaan, mutta siitähän se lähtee. Uskomatonta, että Benjamin on jo 11 kuukautta vanha! Ensi kuussa onkin sitten suurten juhlien kuukausi: ensin vietetään Sinterklaasia 5.12., sitten Benjaminin syntymäpäiviä 17.12., ja sitten vielä joulu ja uusi vuosi. Huhhei! Rahanmenoa ei voi estää? Tulemme muuten koko perheen voimin jouluksi Suomeen! Huraa huraa!

perjantai 24. syyskuuta 2010

Buzzausta: Pampers Active Fit-vaipat

No niin, tähän edellisen buzzauksen perään toinen samanmoinen, tällä kertaa aiheena Pampersin Active Fit-vaipat. Postissa tuli meille paketti, ja buzzattavaksi muutama paketti myöskin. 


Ihan ensiksi perustietoa näistä vaipoista, eli kyseessä on Pampersin uudet kertäkäyttövaipat, firman itsensä mukaan Active Fit on "Pampersin kuivin vaippa".  Nämä vaipat ovat 20% ohuempia kuin muut Pampersin vaipat, ja pitävät "lapsen ihon edelleen kuivana"  uuden imuytimen ansiosta. Imukyvyn salaisuus Procter & Gamblen mukaan on "superabsorbentti", josta en valitettavasti löytänyt sen enempää tietoa, kuin spekulaatiota siitä,  että kyseessä saattaa olla superabsorbentti nimeltä sodium polyacrylate (sodium polyakrylaatti). Joka tapauksessa lapsen pepun pitäisi siis pysyä vähemmällä toppauksella kuivempana. Vaipassa on myös uudenlainen pintamateriaali, joka on "pehmeä ja hengittävä". Vaipat on tarkoitettu aktiivisille lapsille, jotka eivät paljon paikoillaan viitsi istuskella (Benjaminhan sopii tähän kohderyhmään mitä mainoimmin!). 

Meillä on tosiaan Pamperseja ollut tähänkin saakka käytössä, tosin Active Fit:eja en ole korkeamman hinnan takia ostanut, vaan me ollaan ostettu Baby-Dry-vaippoja. Ja onhan näissä vaipoissa eroja. Vaikka Baby-Dry:tkin ovat ohuita, ovat Active Fit:it selkeästi vielä ohuempia. Active Fit:it pysyvät lisäksi tosi hyvin Benjin päällä, eivätkä lähde rullaamaan kurttuun vyötärölle. Mutta se imukyky sitten... Jos rehellisiä ollaan, niin en ole erityisen hurmaantunut Active Fit:ien imukyvystä. Tai siis, kyllähän ne imee ihan kunnioitettavan määrän sitä pissaa, mutta suurta eroa en huomaa Active Fit:ien ja Baby-Dry:den välillä. Toinen seikka, mistä en pitänyt, oli sitten se, että Benjin pissa reagoi noissa Active Fit:eissä johon ainesosaan niin, että pissan haju muuttuu tosi voimakkaaksi. Siis haistan, milloin lapsi on pissannut! No toisaalta voitaisiin sanoa, että hyvähän se varmaan lapsen pepulle on, että vaippa vaihdetaan joka pissan jälkeen saman tien, mutta jotenkin en usko, että se on ollut tarkoitus... Tämän suhteen menee pisteet Baby-Dry:lle, jotka eivät mielestäni sen kummemin haiskahtele. 


Toisaalta taas, tämä uusi ohuempi vaippa merkitsee sitä, että pakkauskoko on pienempi. Procter&Gamblen (Pampersien valmistaja) mukaan näiden vaippojen valmistukseen tarvitaan "vähemmän raaka-aineita" ja "tehokkaampia kuljetuksia". Siis periaatteessa voitaisiin sanoa, että jos kertakäyttövaippoja kerran käytetään, niin ohuempaan vaippaan vaihtaminen on eräänlainen ekoteko. Mutta, kuten tiedämme, on olemassa vieläkin ekologisempia kertakäyttövaippoja, joten valitettavasti Pampers jää tämän suhteen tappiolle. Mainittakoon kuitenkin, että "vuosien 2002 ja 2010 välillä Pampers on vähentänyt:


  • energiankäyttöä 22%:illa
  • vedenkäyttöä 49%:illa
  • kuljetuksia 23%:illa
  • jätteen määrää 12%:illa"
Hyvään suuntaan siis ollaan ainakin menossa, jos ei vielä ihan ekovaippoja ollakaan. 

Vielä yksi asia: monesta lähteestä olen lukenut ja kuullut, että Active-Fit:it ovat aiheuttaneet monelle lapselle vaippaihottumaa. Benjin peppu pysyi Active Fit-testauksen aikana siloisena, ja vaippaihottumasta ei ollut jälkeäkään. Jos tämä on jollakulla syynä siihen, että ei Active Fit-vaippoja halua kokeilla, niin sanoisin, että unohtakaa juorut ja kokeilkaa itse!

Summa summarum, mielestäni Pampers Active Fit-vaipat ovat vaippoja siinä missä muutkin kertakäyttövaipat. Plussapuolina mainittakoon pehmeys ja joustavuus, sekä vaipan ohuus, ja siitä johtuen pienempi pakkauskoko. Miinuspuolina haluan mainita tuon imukyvyn, ja sen, että se pissa tuoksahtaa vaipasta melko voimakkana. 

Mitäs mieltä te olette, joko olette testanneet? Suosittelisitteko? Miksi?



Lähteet: kaikki lainaukset Pampersin Buzzador Kampanjainfo-lehtisestä


p.p.s. Jos innostuit itsekin buzzaamisesta, käytätähän rekisteröitymiseen tätä linkkiä: https://www.buzzador.com/buzzador/index.php?file=u-regstep1&lang=FI&refstr=Sannulia. Näin minä saan liittymisestäsi värväyspisteet!



tiistai 21. syyskuuta 2010

Buzzausta: Nestle Frutti Täysjyvä Banaani-Passion

Jokunen aika sitten innostuin ilmoittamaan itseni Buzzaajaksi kaverini Buzzauskokemusten innoittamana. Ajattelin, että tuskin minua hyväksytään Buzzaajaksi, kun en kirjoita paljon kosmetiikasta ym., mutta ilmeisesti vauvablogin pitäminen on hyvä tapa päästä Buzzaajaksi myöskin.

Tässä siis luvassa ihka eka blogi-Buzzaukseni, aiheena Nestlen täysjyvää sisältävä hedelmäsose Frutti Täysjyvä Banaani-Passion.

Buzzauspaketista löytyi monta Frutti-sosepurkkipakkausta, joita jaoin äitini välityksellä tutuillemme joilla on lapsia. (Benjamin olikin jo ennättänyt maistelemaan tuotetta jo ennen tuon paketin saapumista). Yhdessä Frutti-paketissa on 4 sosepurkkia mukana, joten yhdestä ostokerrasta jää useammalle päivälle välipalaa säilöön.

Ihan ensiksi tuotesisällöstä jotakin, eli makuna on tosiaan tuo Banaani-Passion. Mielestäni nimi on vähän hämäävä, sillä suurin osa soseesta on omenaa (80%), ja banaania on vain 5%. Passionhedelmää on mukana täysmehun muodossa 11%, ei siis hedelmälihaa. Mutta ehkä tuo nimi sitten viittaakin enemmän makuun, sillä kyllä se sose näin aikuisen suuhun ainakin sekä banaanilta että passionhedelmältä maistuu (tykkäsin itse mausta!).Itse ilahduin siitä, että tuotteeseen ei oltu lisätty sokeria, monissa lasten välipalasoseissa on lisättyä sokeria. Hammaslääkäri varoitteli sokerista Benjin ollessa pieni, joten olen ollut aika tarkkana sen kanssa.

Tässä vielä lista kaikista aineksista:
Omena (80%), passionhedelmätäysmehu (11%), banaani (5%), jauhot (imellytetty täysjyvävehnä, kaura, täysjyväohra, täysjyväruis, maissi, riisi) ja C-vitamiini Täysjyvää 4%.

Luulen kyllä, että tuo imeltäminen vaikuttaa tuotteen sokereihin, sillä 100g Nestle Frutti Banaani-Passionia sisältää 14g sokeria. Paljon vai ei, sen saa jokainen päättää itse. Omaan suuhun tuote ei maistunut liian makealta kuitenkaan. Lisää infoa ravintoarvoista löytyy Nestleen sivuilta.

Tuotteen ulkonäkö vastaa mun mielikuvaa teollisesta (pienille) lapsille tehdystä ruuasta. Sose on aika hienoa ja tasaista, ja siinä ei ole sattumia. Tässä mielessä se sopisi varmaan "sihtikurkkuvauvoillekin", vaikka sisältääkin viljaa. Minä toisaalta toivoisin vähän jonkinlaista rakeisuutta (ja jopa niitä sattumia!) tuohon koostumukseen, mutta se on varmasti makuasia.

Sitten ihan käyttökokemuksiin:

Lyhyesti: Benji tykkää. Tänäänkin oltiin poissa kotoa muutama tunti, ja tuo Frutti meni kivasti siinä välipalana. Vaikka olenkin sormiruokailufani, niin lusikkaruokailu sopii ainakin meille ihan hyvin silloin, kun ollaan jossain menossa - ainakin, jos en voi olla varma, että Benji pääsee syöttötuoliin istumaan ja syömään itse. Niissä tilanteissa tykkään mieluummin ottaa jonkun tuollaiseen sosepurkin tms. kuin hedelmänpalasia. Tulee vähemmän sotkua ja on matkalla nopeampaa. :) Suu aukes jätkällä kuin pienellä linnunpojalla, ja tuo yksi purkki ei kyllä kestänyt kauhean pitkään, ehkä 4 minuuttia. :D Eikä se sattumien puuttuminen tuntunut olevan mikään ongelma, kyllä Frutti maistui ilman niitäkin.

Voisin siis kuvitella ostavani tätä uudestaankin, juurikin tuollaisia menoja varten.

Jos haluat lukea tuotteesta lisää, käy Nestlen nettisivuilla!

p.s. Buzzaamisesta voit käydä lukemassa lisää täältä.
p.p.s. Jos innostuit itsekin buzzaamisesta, käytätähän rekisteröitymiseen tätä linkkiä: https://www.buzzador.com/buzzador/index.php?file=u-regstep1&lang=FI&refstr=Sannulia. Näin minä saan liittymisestäsi värväyspisteet!


tiistai 14. syyskuuta 2010

Flunssaa liikeellä

Ainakin meidän perheessä. Benjillä on nyt menossa toinen flunssa ihan lyhyen ajan sisällä. Ensin Benji oli kipeä silloin, kun oltiin Ranskassa, ja nyt taas jo melkein 2 viikkoa on ollut nuhainen. Eilen nousi sitten kova kuume, kävi 39 asteessa. Käytiin varmuuden vuoksi lääkärillä näyttämässä korvat ja muutenkin. Mitään muuta ei lääkäri kuitenkaan löytänyt kuin punoittavan kurkun. Ihan hyvä vaan, onneksi ei ollut sitä korvatulehdusta. Sitä pelkäsin, kun sairastin niitä itse pienenä melkeinpä kroonisesti. No, torstaina pitää mennä kuulemma sitten uudestaan näytille, jos lämmöt pysyvät kohollaan.

Tänään Benji oli kyllä aamulla herätessään ihan pirteä ja iloinen, ja äsken kun mittailin, niin lämpökin oli palautunut normaaliin 36,8 asteeseen. Räkäinenhän tuo on vielä, mutta luulen kuitenkin, että voidaan huokaista helpotuksesta tällä kertaa.

Jostain muuten luin, että jos lapsi käy hoidossa päiväkodissa, niin lapsi saattaa hyvinkin sairastaa 12 kertaa vuodessa! Apua!

tiistai 7. syyskuuta 2010

Lastenhuone

Benjaminin huone on ollut valmiina jo pitkään, mutta kuvia en ole muistanut laittaa tänne blogiin ollenkaaan. Otetaanpas virhe takaisin, eli tässäpä muutama maistiainen, olkaa hyvät!






En saa järjestettyä kuvia nyt mitenkään nätisti, joten tyydytään nyt tähän järjestykseen sitten. Pitää koittaa ottaa lisää parempia kuvia tässä jossain vaiheessa.

maanantai 6. syyskuuta 2010

Syyskuun alun kuulumiset

Tosiaan, oikein hyvää syksyn alkua itse kullekin!

Olen ollut ihan luvattoman kauan blogilakossa, ja päätin jälleen kerran tehdä parannuksen, ja palata ruotuun tämän kirjoittelun kanssa.

Meille kuuluu oikein hyvää, kesä hurahti nopeasti ohitse lomaillessa Suomessa ja Ranskassa. Benji on kasvanut paljon, ja oppinut hirmuisesti uusia juttuja. Viime kerralla neuvolan vaaka näytti 9,040 kg ja pituutta oli 70,5 cm. Koon puolesta ihan sopiva. :) Benjille on kertynyt jo kuusi hammasta, tai no oikeastaan se kuudes on juuri kovien kitinöiden saattelemana puhkeamassa.

Suomessa ollessa Benji oppi aika monta uutta temppua: oppi istumaan sujuvasti itsekseen, kiipeilemään, seisomaan ja taputtamaan! Ranskassa sitten sanottiin ensimmäisen kerran "papa", ja otettiin ekat askeleet. Nyt tuo jo kävellä tepastelee - tosin vielä tuen kanssa - melkein kuin vanha tekijä. Sanavarastossa on "papan" lisäksi kaksi muutakin sanaa, nimittäin "kissa" ja "äiti". Näitä sanoja toki säästellään, nämä sanat ilmeisesti kuluvat paljon helpommin kuin tuo "papa", jota hoetaankin sitten koko ajan. Pärinä on tietenkin myös ihan must juttu, ja kaikki missä on pyörät kiinnostavat. Tyypillinen poika tämä meidän Benji siis.

Viime viikolla meillä oli jännät hetket käsillä, kun Benji meni ekaa kertaa päiväkotiin hoitoon. Tilanne oli etenkin äidille todella jännittävä! Hyvin siitä selvittiin kuitenkin, ja nyt tuo on käynyt hoidossa jo kolmena päivänä. Hyvin vähäisillä kitinöillä menee päivät kuulemma, ja Benji on joka kerralla nukkunut ja syönyt oikein hyvin. Ihanaa, että ei tarvitse ainakaa tuosta asiasta enää stressata!

Omista kuulumisista sen verran, että aloitan 14.9. Leidenin yliopistossa jatko-opinnot, eli ensi vuoden lopulla tai vuoden 2012 alkupuolella pitäisi tästäkin neitokaisesta tulla vihdoinkin maisteri! Tulen opiskelemaan julkishallinnon puolta (Public Admiministration), mikähän sitten lieneekään viralliselta nimeltään tuo ala Suomeksi. Jännittää jo hieman!

Nyt tuo rakas lapseni nykii näppäimistöä ja hiirtä sellaisella raivolla, että on paras siirtyä seuraneidiksi!



Tähän loppuun vielä Benjin mystiset terveiset: 66666666666. Mistähän tässä on kyse?

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Vauvantahtinen sormiruokailu 2


Huomasin, etten kauheasti ollut kertonut koko tämän sormiruokailun ideasta.

Perimmiltään siis idea on se, että vauva itse syö ilman apua. Ruokaa ei kauhota lusikalla lapsen suuhun, vaan vauva itse kontrolloi alusta asti syömänsä ruokaa ja sen määrää. Sen takia lapsen pitää pystyä itsenäisesti istumaan syöttötuolissa.

Usein ihmiset pelkäävät, että lapsi tukehtuu ruokaan, jos se ei ole soseutettua. Lapsella voi olla voimakaskin kakomisrefleksi, jota ei pidä säikähtää. Pienellä lapsella refleksi on eri paikassa kuin aikuisella, eli lapsella se on aikalailla kielen etuosassa, kun taas aikuisella kurkussa. Siis jos lapsi alkaa kakomaan, ei ruoka ole yleensä kurkussa jumissa, vaan kielen päällä oleva isompi palanen ruokaa on tällöin saanut lapsen kakomaan. Sormiruokailemalla lapsi oppii nopeasti, että minkä kokoisia paloja hänen kannattaa ottaa ruuasta, jotta se on helppo syödä, ja ei aiheuta kakomista. Vauvalla on kakomisrefleksi suun etuosassa juuri sen takia, että ei tukehtuisi. Kun lapsi syö syöttötuolissa selkä suorana omaan tahtiinsa, ei tukehtumisvaara ole sen suurempi kuin lusikalla syötettäessäkään. HUOM! Sormiruokailua ei pitäisi toimittaa babysitterissä, sillä se kallistuu kovasti taakse, ja ruoka voi tällöin kulkeutua esimerkiksi vauvan henkitorveen.

Tärkeää on, että ruoka on sellaisessa muodossa, että vauvan on helppo tarttua siihen. Jos palaset ovat liian pieniä (bite-size), jää palanen vauvan nyrkkiin niin, että hän ei saa vietyä sitä suuhunsa. Siispä "kahvalliset" ruuat ovat parhaita sormiruokailussa. Ruoka on hyvä joko keittää tai höyryttää, jotta palaset eivät olisi liian kovia. Liian kovista palasista on vauvan hankalaa haukata palasta.

Itse havaittuja käytännön vinkkejä ruuan käsittelyyn:
-Olen kuorinut kaikki kuorelliset hedelmät ja vihannekset. En ole varma, mutta luulisin, että näin on hyvä toimia lapsen ollessa vielä pieni, hygieniasyistä.
-Porkkanat olen joko leikannut keskeltä kahtia, tai jättänyt kokonaisiksi, jos ne ovat olleet sopivan kokoisia jo valmiiksi.
-Omenat olen paloitellut omenanpaloittelijalla (sellainen, jossa on omenapora ja paloittelija samassa). Näin sujuu siemenkodan poisto ja omenan paloittelu tosi nopeasti.
-Banaania ja avokadoa ei tarvitse keittää, sillä ne ovat valmiiksi jo tarpeeksi pehmeitä vauvan suuhun. Banaanin ei kuitenkaan parane olla liian kypsää, sellainen juuri kypsynyt keltakuorinen bansku on vauvalle hyvä. Banaanin syömiseen mulla on vielä sellainen vinkki, että kun sitä painaa keskeltä, se jakaantuu kolmeen osaan, ja vauvan on tällöin helpompi pitää palasia kädessä.

Jos sormiruokailu kiinnostaa, googlettamalla löytyy paljon tietoa! Jos englanti sujuu, niin näpytelkää hakukoneeseen baby-led weaning, sillä saa paljon osumia. Suosittelen lukemaan Gill Rapleyn ja Tracey Murkettin teoksen Baby-led Weaning (Vermilion (2008)), tämän lukeminen innosti minutkin loppujen lopuksi kokeilemaan sormiruokailua.

Niin, ja tämän paatoksen lopuksi: En sano, että soseruokailussakaan mitään vikaa olisi, olenhan minäkin kasvanut (ainakin melkein)normaaliksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi, vaikka soseita olen syönytkin. ;) Halusin vain kokeilla, että miten tämä sormiruokailu sujuu, kun siitä olin jo ennättänyt jonkin verran ennen kiinteiden aloitusta lueskella. Hyvin sujuu, ja suosittelen kaikille!

Tulen varmasti kirjoittamaan tästä aiheesta lisää vielä. Jos tämä herätti ajatuksia, kysymyksiä tai ideoita, kommentoithan rohkeasti! Niin, ja jos joku tietää aiheesta enemmän, ja huomasi, että kirjoitin ihan puutaheinää, tule vain neuvomaan! :)

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Vauvantahtinen sormiruokailu

Heipä hei!

Benjamin täytti viime viikolla 6 kk, ja sitä juhlistaaksemme on meilläkin nyt ryhdytty maistelemaan kiinteitä ruokia. Ja kiinteillä tarkoitan ihan oikeasti kiinteitä. Siis Benjamin syö soseuttamatonta ruokaa. Ja kaikenlisäksi ihan itse. Meillä siis nuo vauvanlusikat sun muut jää ainakin tällä erää käyttämättömiksi, tosin kyllähän Benjamin saa vitamiinitipat lusikasta.

Ihan eka ruoka, jota Benjamin sai maistella, oli banaani. Ekasta maistelukerrasta päätyi mahaan tuskin murustakaan. Suurin osa banskusta muussaantui pikku sormien välissä ihanaksi sössöksi, jolla oli kiva läästiä äidin mustat vaatteet täyteen banskua. :D Porkkana taas heilui lähinnä ilmassa ruokailun ajan, ja sillä oli myös kivaa rummuttaa syöttötuolin tarjotinlevyä. Sunnuntaina oli oikeastaan ensimmäinen päivä, jolloin ruokaa tuntui kulkeutuvan Benjaminin mahaan saakka. Maanantaina löytyi vaipasta todistusaineistoa: iloisen oranssin värinen porkkananpala oli piiloutunut muuten niin tylsän värisen maitokakan joukkoon. ;)
Omenaakin ollaan maisteltu, se tosin ei tunnu olevan mikään suosikki, ainakaa vielä. Mutta kaikkeenhan pitää tottua. Leipä taas on suurta herkkua! Tänäänkin Benji sai lounaalla maistella täysjyväleivän kantapalaa, ja voi, kuinka hyvää se oli!

Lapsentahtisessa sormiruokailussa saa varautua eräisiin seikkoihin:
-ruokailu on aluksi todella sottaista puuhaa (meillä ei ole vieläkään suojaavaa vahakangasta hankittu, joten olen käyttänyt lakanaa syöttötuolin alla mattoa suojaamassa)
-vauvan ruokailu kestää melko pitkään (välillä pitää tietenkin tutkiskella sitä ruokaa, ja hakata sillä pöytää)
-ympäristö saattaa pitää sormiruokailua ideana ihan hulluna, ja sinua ihan kajahtaneena

Jaahas, nyt en ennätäkään kirjoittaa enempää, sillä täystuho on taas liikenteessä.. Jatkan myöhemmin kirjoittelua!

torstai 10. kesäkuuta 2010

Terveisiä neuvolasta!

No, siellä neuvolassa käytiin kyllä jo eilen, mutta tänään vasta sain aikaiseksi tulla tänne kirjoittelemaan.

Benjin uudet mitat: pituutta 68 senttiä, painoa 8565 grammaa, ja pipo 44.2 senttiä. Ei tuo meidän lapsi siis mikään mahdottoman iso ole, vaan ihan normaalin puolivuotiaan kokoinen. Mun yksi kaveri oli vaan saanut mut vakuuttuneeksi siitä, että Benji on vähintäänkin jättiläinen, sillä heidän poikansa on todella paljon pienempi, ja hän usein sanoo, että onpa Benji iso. Mutta ei siis mitään hätää! :)

Benjin kehitys on kuulemma hiukkasen normaalia nopeampaa. Se on kuulemma hyvä juttu. :)

Niin, ja saatiin lupa aloittaa kiinteät! Huu, jännää! Lauantaina mennään ostamaan syöttötuoli, ja sitten Benji saakin alkaa ruokailemaaan meidän kanssa pöydän ääressä. Meillä on tarkoitus aloittaa kiinteät sormiruokailulla (baby-led weaning), eli ei anneta soseita ollenkaan, vaan Benji saa alusta asti syödä ihan itse. Sormiruokailu on kuulemma suttuista touhua, ja ajattelinkin siksi käydä ostamassa ison palan vahakangasta, jonka voin laittaa Benjin syöttötuolin alle. Tämä siis sen takia, että meillä on kokolattiamatto, jota en viitsi alkaa sitten joka ruokailun jälkeen siivoamaan. Onkos muita sormiruokailuun hurahtaneita?

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Uusia juttuja

Mikä siinä on, että kun vois nukkua, niin ei malta? Kello on jo yli kahdentoista, molemmat äijät nukkuvat makkarissa, ja minä täällä koneella vaan olla möllöttelen? No, ajattelin sitten tehdä jotain "hyödyllistä", ja päivitellä tätä blogia.

Miten voi olla jo kesäkuu? Viikot kiitävät kyllä ihan käsittämätöntä vauhtia ohi, ja Benjaminkin on kohta puolivuotias!

Benji oppi kuluneella viikolla aika paljon uusia juttuja, ja ehdottomasti isoin juttu on se, että poika oppi ryömimään! Aluksi ihan pikku pätkän vaan kerrallaan, mutta tänään on jo vedetty kauheeta kyytiä pitkin olohuoneen lattiaa. Kaikista kiinnostavin kohde, jota Benji tykkää pitemmänkin matkan päästä ryömiä ihmettelemään on tietenkin pistorasia. Krhm. Onneksi ostettiin sellaiset suojat noihin rasioihin, ilman niitä täällä oltais oltu tukka kiharalla alta aikayksikön!

Toinen männäviikolla opittu juttu on maiskuttaminen. Tai siis sellainen jännä smack-ääni. :D Ilme on jätkällä mitä mainion, kun tuohon maiskutteluun pitää tietenkin keskittyä kunnolla. Silmät tuijottavat kaukaisuuteen, ja sitten pari äänekästä maiskutusta ilmoille. Jes!

Kolmas juttu on mahallaan nukkuminen. Mä olin ihan varma, että Benji ei missään nimessä edes tule haluamaan nukkua vatsallaan, vaan toisin kävi. Viime yönä ja tänään päivällä ukkeli nukkuin melkein kaikki unensa mahallaan. Ehkä siis sittenkin ihan hyvä juttu, että meillä on tuo Aerosleep-patja Benjin sängyssä. Kulkee hengitys, vaikka jätkä makaisikin nenä lytyssä patjaa vasten. Tänään Benji kyllä nukkui yhdet päikkärit meidän sängyssä, ja pystyi ihan hyvin mahallaan nukkuessaan hengittämään ilman mitään hienouksiakin.

Mitäs muuta? No jos tästä Hollannin säästä sen verran juttelisin, että täällä on kuuma! Viime viikolla oli monta tosi nättiä päivää, mutta perjantaina ja lauantaina oli oikein lämmin auringonpaiste. Ihanata. Oli mukavaa hengata pitkästä aikaa kesämekossa ulkona. Benjilllä oli lauantaina asusteena vain hihaton toppi ja shortsit, sekä hellehattu. Söpöliini.



Tänään on meillä kotona ollut ahdistavan kuuma, mittari huitelee 27 asteessa. Krääh! Ulkona ei sitten lähellekään näin lämmintä. No, huomiseksi on luvattu viittätoista astetta ja pilvistä, joten eiköhän tää kämppäkin tästä vielä viilene vähän siedettävämmäksi. Peukut pystyyn!

Mutta juu, taitaa olla aika painua yöpuulle, koskaan ei voi tietää, että mihin aikaan tuo nassikka päättää herätä uuteen päivään. Heipat vaan!
Reblog this post [with Zemanta]

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Asiaa vaipoista II

No niin, nyt on nuo Nature Babycare-vaipat olleet jo niin pitkän aikaa testissä, että voin niistä jotain sanoakin.

Aluksi olin todella tyytyväinen, kun imuteho tuntui olevan samaa laatua kuin Pamperseissa. Mutta ilmeisesti jätkällä oli ollut pienempien pissojen kausi sitten, tai jotain vastaavaa, sillä ei se imuteho sittenkään Pamperseja päihitä. No, päivisin tuo ei haittane, ja vaippoja voi vaihtaa aina sitä mukaa, kun pissoja tulee. Mutta öisin nämä vaipat kyllä ainakin meillä falskaavat, poika oli eräskin aamu selkää myöten pissassa. Pampersien kanssa ei tätä ongelmaa ole vielä koskaan ollut. Toinen, mistä en näissä Nature Babycare-vaipoissa tykkää on se, että jos pissa on hetkisenkään pidempään vaipassa, niin vaipan imuaine kostuttuaan tuppaa tulemaan vaipasta läpi, ja jäämään Benjin ihoon kiinni. Sellaista pientä röhelöä palluraa, jota pitää hulluna hangata irti. Kakkojen kanssa nämä vaipat sitten yllättäen pelaavat meillä paremmin kuin Pampersit! Pamperseista tulee lähes poikkeuksetta kakat selkää pitkin ylös, mutta näissä vaipoissa kakkafalskaus ei ole niin suurta. Joskus saattaa lahkeen suusta tulla ihan minimäärä kakkaa ulos, jos en ole muistanut kunnolla tarkistaa, että onko lahjeröyhelö kunnolla oiottu.

Öisten pissaepisodien vuoksi päädyin nyt sitten ostamaan uuden paketin Pamperseja yökäyttöön, ja päivisin käytetään sitten Nature Babycareja.

Pampersien epäekologisuus kyllä harmittaa vieläkin, ja siksipä jatkankin sopivien kestovaippojen etsimistä.

perjantai 21. toukokuuta 2010

Pieni video Benjaminista

Tässäpä linkki ihan tuoreeseen videoon Benjaminista. Huomatkaa hampaat! :)

http://qik.com/video/6809271

torstai 20. toukokuuta 2010

Oho, minä kasvan!

Haa, olen kokenut valaistumisen. Ostin lastentarvikeliikkeestä kirjan nimeltä Oei, ik groei! (Oho, minä kasvan!), ja nyt ymmärrän, miksi Benji on ollut tämän viikon jotenkin hankala ja kärttyisä. Pikkukaveri valmistautuu uuden oppimiseen. Tuon kirjan mukaan vauva oppii uusia asioita sykleissä, ja nyt kun Benji on 22 viikkoa vanha, on juuri menossa känkkäränkkäosio eräästä syklistä. Tämä kestää noin neljä viikkoa (APUA!!!), jonka jälkeen on taas luvassa pari viikkoa pelkkää herttaista vauvaa (tähän kohtaan silmänisku, ja sarkastinen hymy). Tämän kiukkuosion jälkeen - noin 26 viikon iässä - Benji on saattanut oppia mm. seuraavaa:

-oppinut istumaan
-oppinut nousemaan seisomaan
-oppinut kävelemään tuen kanssa

Lista on kirjassa monta sivua pitkä, mutta you've got the point. Ei ihme, että toista kiukuttaa, ovathan nämä jutut todella isoja edistysaskelia pikkuisen elämässä.

tiistai 18. toukokuuta 2010

Asiaa vaipoista

Minua on jo tässä jonkin aikaa mietityttänyt vaippa-asiat, tai siis lähinnä vaippojen käytön ekologisuus. Huulet ymmyrkäisinä kauhistelen aina sunnuntaisin sitä käsittämätöntä poisheitettävien vaippojen määrää. Todella huono omatunto tulee, varsinkin kun me ollaan tähän mennessä käytetty Pamperseja. Jostain luin, että vuodessa yksi vauva tuottaa n. 500 kiloa likavaippoja! Järjetön määrä!


Omantunnontuskissani päätin koittaa tehdä jotain asian hyväksi. Oikeasti haluaisin alkaa käyttämään kestovaippoja..Sain kaverilta kokeiltavaksi Bambino Mio-merkkisiä kestovaippoja, ja ne ainakin toimivat hyvin. Mutta koska meillä ei ole varaa ostaa kaikkea tarvittavaa kerralla (kestovaipat ovat ainakin uutena hankittuna kalliita!), enkä osaa itse sellaisia ommella, jouduin miettimään toisenlaista ratkaisua. 


Aikaisemminkin olin vaipanhankintareissuilla vilkuillut Nature Babycare-merkkisiä vaippoja, ja tällä kertaa päätin viimeinkin ottaa ne testattaviksi, kun hetken laskeskeltuani huomasin, että nämä ovat Pampersien kanssa aikalailla samoissa hinnoissa.  Nature Babycare-vaipoissa on ideana se, että ne toimivat ihan niinkuin normaalit kertakäyttövaipat, mutta ne rasittavat luontoa vähemmän. Yrityksen kotisivujen mukaan "Nature Babycare käyttää uusiutuvia luonnonvaroja aina kun on mahdollista" (http://www.naty.com/fi/Asiakaspalvelu/UKK/tabid/199/Default.aspx). Toisaalta vaipat "eivät ole 100 % biohajoavia". Siispä vaippoja ei voi kompostoida, ja ne pitää heittää sekajätteen mukana roskiin. Ympäristörasite on kuitenkin perusvaippoja pienempi, sillä vaippojen tuotannossa ei käytetä esimerkiksi öljyä.


Okei, nyt voin edes hieman keveämmällä omatunnolla käyttää Benjaminilla kertakäyttövaippoja, eikö niin? 


Vaihdoin vajaa tunti sitten pojalle vaipan, ja nyt on sitten ensimmäinen Nature Babycare-vaippa testissä. Tulen raportoimaan aiheesta varmasti vielä jatkossa!


Mitenkäs te muut? Kuulisin mielelläni vaippakokemuksistanne! 



keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Yleisön pyynnöstä: kuva hampaista

Sain kuin sainkin vihdoinkin eilen napattua meidän sankarista kuvan, jossa hampaat jotenkuten näkyvät. Hiukan saa siristellä silmiä, mutta kyllä ne siellä ovat! :)

tiistai 11. toukokuuta 2010

Hammaskuulumisia

Ekat hampaat ovat nyt puhjenneet! Huraa! Hassun näköistä, kun toinen on kuitenkin vielä ihan vauva. :)  Parin viikon itkujen jälkeen Benjille puhkesi siis ensin yksi hammas, ja siitä kahden päivän kuluttua vielä toinen mokoma ilmestyi siihen viereen. Nyt on itkut tältä erää itketty, ja jäädään odottamaan niitä seuraavia. Jostain lueskelin, että ensimmäisten hampaiden puhkeamisen jälkeen saa odotella pari kuukautta, ennenkuin toinen hammaspari puhkeaa. Toivottavasti tuo pitää paikkansa.


Benji oli viime viikolla ekaa kertaa kipeänä. Ihan yhtäkkiä nousi aika korkea kuume (39 astetta) ja nuha. Pari päivää kesti lämpöilyä ja tuhinaa, ja lauantaina poika oli jo ihan kunnossa. Benji sai ilmeisesti jonkin tartunnan Beniltä, joka oli ollut yli viikon jo kipeänä. Muhun tuo tauti ei onneksi tarttunut. Ihme kyllä, mä olen nimittäin meistä yleensä se, joka sairastaa vaikka mitkä taudit.


Ai niin, ja sunnuntaina vietin ihka ekaa omaa äitienpäivää! Heräsin siihen, kun Ben kantoi mulle ensin Benjin kainaloon, ja sitten hän tarjoili mulle aamiaista vuoteeseen. Ben ja Benji olivat piirtäneet oikein hienon kortin mulle. Benjin ihkaeka piirros! :)




Muuten on kaikki täällä niinkuin ennenkin, ei ole kummempia tapahtunut.. Tällä viikolla uusi juttu voisi olla se, että me aiotaan vaihtaa vaunuihin vaunukopan tilalle se istuin, sillä Benji ei enää mahdu makaamaan sinne koppaan.. 

lauantai 1. toukokuuta 2010

Itkuntäyteinen vappupäivä

Hei taas,


Tänään ollaan lähinnä siis itketty. En minä, vaan Benjamin. Hammas vaivaa nyt todenteolla. Kamala olo, kun en keksi enää mitään, millä helpottaa toisen oloa. Nyt on kokeiltu supot, sekä ientä puuduttavat tipat. Ja viilennettyä pururengastakin on Benji järsinyt. Helpottaa aina hetkeksi, ja narrasin tuossa alussa vähän, sillä on tänään oikeasti myöskin leikitty ja naureskeltu. Minusta on vaan niin hankalaa, kun en ole tottunut siihen, että Benji itkee, kun hän on normaalisti niin rauhallinen pikkukaveri.


Nukkumaanmeno kesti tänään melkein tunnin. Lopulta Benji nukahti niin, että minä pidin kättä hänen rinnallaan. Toivotaan, että saisi tuo lapsukainen nukuttua kunnon unet tänä yönä...


Jos tätä blogia lukee joku, jolla on kokemusta vauvojen hampaiden oirehtimisesta, otan mielelläni vinkkejä vastaan! Lukeekohan tätä ylipäätään kukaan...? :)

perjantai 30. huhtikuuta 2010

Hyvää Koninginnedagia ja railakasta Vappua!

Tänään täällä satoi taas pitkästä aikaa vettä. Kävin silti Benjaminin kanssa kiertelemässä open marktia, eli suurta kirppistä tuolla meidän ostoskadullamme. Onneksi vesisade loppui melkein samantien, kun pääsimme ovesta ulos. Laitoin Benjin vaunuihin, ja bongailin kivoja leluja. Mukaan tarttui hieno puinen kävelykärry, puinen junaratasetti (sellainen, jossa on magneetilla toisiinsa kiinnittyvät junavaunut - ihanan nostalgista!), hieno Chiccon leikkimatto, ja uusi mobile. Opin, että ihmispaljoudessa ei ole kovinkaan mukavaa yrittää puskea itkevää lasta vaunuissa. Veinkin suosiolla vaunut kotiin, ja lähdin uudestaan liikkelle, ja tällä kertaa laitoin Benjin kantoliinaan roikkumaan. Järkevä ratkaisu, sillä Benji viihtyikin liinassa paljon paremmin. Ostin tällä reissulla vielä tivolista itselleni munkin, eli oliballenin sekä salmiakkitikun. Namskis. 


Nyt ollaan Benjin kanssa kahdestaan, sillä Ben lähti metallifestareille Tilburgiin, ja palaa takaisin kotiin vasta lauantaiyönä. Minulla on itselleni varattuna evääksi vielä juustonaksuja ja simaa tälle illalle. Pääsen mussuttelemaan niitä samalla kun katson leffaa. Toivottavasti Benji nukkuu makoisasti ilman kummempia itkuja, jotta pääsisin vähän rentoutumaan.


Benjin kuulumisia vielä sen verran, että eka hammas puskee nyt kovaa kyytiä ikenestä läpi! Hampaan pikkuinen terävä kärki näkyy jo, ja tuntuu myös. Ei ihme, että on nyt viime päivinä itkettänyt pikkuista. Toivotaan, että hammas tulisi pian jo kunnolla esiin, että se kamala paineen tunne loppuisi hetkeksi, ennenkuin seuraava hammas ilmoittaa tulostaan. 


Mutta nyt siis leffan pariin! 

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Päivitystä ja vauva-aiheista mietiskelyä (yllättäen)

No niin, eiköhän olisi taas jo aika päivitellä tätäkin blogia. Sitä on vaan niin väsynyt muka, ettei millään saa mitään aikaiseksi silloin, kun Benjamin vaikkapa nukkuu, ja sitä aikaa olisi. Nytpä poika kuitenkin nukkuu päikkäreitä, ja minä päätin päivitellä meidän kuulumisia. 


Ihan ekaksi edelliset strategiset mitat: viime neuvolakäynnillä (7.4.) pituutta oli 64 cm, ja painoa 7950 grammaa. Varmasti on tuo kahdeksan kilon raja jo reippaasti ylitetty, ja pituuttakin uskon tulleen parin viime viikon aikana taas lisää, sillä jouduin eilen vähän haikein mielin pakkailemaan 62-senttisiä vaatteita pois käytöstä. Nyt on siis käytössä 68-senttiset vaatteet. Muutenkin Benjamin kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. 13.4. hän kääntyi itse ympäri ihan kunnolla ekan kerran, ja nyt kääntyileekin sitten ihan koko ajan, nytkin tätä kirjoittaessani hän kääntyi! :D Mukavaa touhua, ilmeisesti. 


Äsken kun kirjoitin lastenvaatteista, niin tulipa mieleeni seuraavanlainen asia: olen huomannut, että suomalaisissa lastenvaatteessa koot ovat usein paljon suuremmat kuin muunmaalaisissa. Benjamin mahtuu vieläkin joihinkin äitiyspakkauksesta tulleisiin 60-koon vaatteisiin, kun taas H&M:n koko 62 on liian pieni. Tutta-merkin koko 68 on ihan liian iso, ja jalkaterät roikkuvat tyhjinä, kun taas hollannista ostamani koon 68 vaatteet ovat juuri sopivia. :) 


Mistähän muusta sitä kertoisi. Ai niin, ostettiin (tai oikeastaan Benin vanhemmat ostivat) meille viime viikolla uudet lastenvaunut, kun vanhoista alkoi ruuvit tipahdella kesken työntämisen... Uusien kiesien merkki on Mutsy, ja malli Urban Rider. Tästä klikkaamalla pääsee tarkastelemaan vaunuja Mutsyn kotisivuille. Värinä on Team Cream, eli kerma. Tykkään näistä vaunuista aika paljon, tosin kääntyvään taka-akseliin piti alussa hieman totutella. Samoin pitää kyllä sanoa, ettei nuo vaunut ole kaupunkikäyttöön ainakaan noilla mukana tulleilla renkailla ihan parhaimmat, sillä renkaat ovat todella leveät, ja ehkä vähän kömpelötkin. Käytiinkin Benin kanssa eilen tilaamassa vaunuihin uudet eturenkaat, joiden pitäisi olla paremman kaupunkikäyttöön soveltuvat. En tiedä, mahtuuko näillä busseihin sisälle. Ainakaan meidän vanhat vaunut eivät mahtuneet bussien etuovista, joten luulen, että näiden vaunujen kanssa on sama tilanne. Toisaalta se ei nyt niin paljoa haittaa, sillä meiltä on aika lyhyt matka kävellä rannalle ja kaupunkiin, ja jos joskus haluan äkkiä jonnekin Benjin kanssa, voin aina laittaa pojan kantoliinaan. 


Muuten meillä menee ihan hyvin. Hollantiin on saapunut kevät, ja aurinko paistaa jo ihanan lämpimästi. Lauantaina Benjikin pääsi ulos ensimmäistä kertaa elämässään ilman takkia. Me Benin kanssa laitetaan terassia kesäkuntoon, ja toivottavasti pian päästäisiin grillailemaan kesäherkkuja omalla terassilla. Benjamin saa tietysti oman pikku uima-altaan, kunhan oppii ensin istumaan (ei kyllä mitään kiirettä vielä, pysyisi nyt vähän aikaa vielä vauvana!).  

maanantai 15. helmikuuta 2010

Täällä on edelleenkin kaikki mallillaan. Benjamin kasvaa ja kehittyy, ja sitä on todella mukavaa seurata. Viime viikon perjantaina käytiin neuvolassa punnitsemassa ja mittaamassa poika. Pituutta löytyi silloin 58,5 cm ja painoa 6550 g. Aikamoinen pötkäle!

Meidän viikot hurahtavat yleensä nopeasti ohitse. Nykyään jaksan jo viedä poikaa vaunuissa pitemmillekin lenkeille. Benjiä nukuttaa hyvin ulkona vaunuissa. Välillä taas käydään moikkailemassa Benjin pikku kaveria, Connoria, joka syntyi Benjin laskettuna päivänä 4.12.2009. Pojilla on siis parisen viikkoa ikäeroa. Tässä vaiheessa tuon ikäeron vielä huomaa: Connor esimerkiksi jaksaa olla hieman pidempään hereillä nokosten välillä. Mutta hassua on se, että Benji on reippaasti Connoria isokokoisempi! Connor näyttää vieläkin melkein vastasyntyneeltä, kun taas Benjiä on veikkailtu kolmekuiseksikin.

Muuten elämä täällä on siis rauhallista. Perjantaina saadaan vähän vaihtelua tähän, sillä minä lennän silloin Benjin kanssa Suomeen! Päästään heti lauantaina juhlimaan mun isäpuolen (Benjin vaari) 50-vuotis synttäreitä. :) Voileipäkakkua ja muita herkkuja on tiedossa siis!
Vähän kyllä jännittää tuo vauvan kanssa lentäminen, varsinkin kun Ben joutuu töiden vuoksi jäämään tänne kotiin... Vaipanvaihto ja imetys lentokoneessa mietityttää. Mutta eiköhän tuo suju. En ole kuitenkaan ensimmäinen, joka matkustaa lentäen vauvan kanssa. Ja varmasti lentoemännät auttavat, jos vain tarvitsen apua. 

Eipä tässä nyt sen kummempia. Menen keittelemään kupillisen teetä, ja nappaan laskiaispullan. Toivottavasti ehdin herkutella vielä ennenkuin Benji herää!

  

perjantai 5. helmikuuta 2010

Vauvantuoksuisia päivityksiä

Heippa pitkästä aikaa!


En päässytkään ihan heti vauvan synnyttyä päivittelemään. Varsinkin ensimmäiset pari viikkoa vauvan kanssa oli yhtä hulinaa, ja montaakaan hetkeä en itselleni saanut, jotta olisin päässyt kirjoittelemaan. Nyt tuo meidän pieni pullero Benjamin on jo 7 viikkoa vanha, ja elämä alkaa pikkuhiljaa voittamaan!


Tässä aluksi pieni tarina poikasen syntymästä...


Eli siis: meidän pieni Benjamin Matti Sakari syntyi torstaina, 17.12.2009 klo 17:16, miljoonilta vuosilta tuntuneen odotuksen jälkeen. Supistukset alkoivat jo keskiviikkona 16.12. neljältä aamulla, eivätkä loppuneet ollenkaan ennen vauvan syntymää. Tuntien tuskien ja epäsäännöllisten supistusten jälkeen meidät suostuttiin ottamaan vastaan osastolle keskiviikkoiltana vähän ennen kymmentä. Yhdentoista maissa sain kipulääkekoktailin reiteen, ja sen kanssa sain nukuttua viitisen tuntia, jonka jälkeen aloin taas tuntea supistuksia, jotka olivat edelleenkin kovin epäsäännöllisiä. Siinä taas kärvistelitiin johonkin kymmeneen saakka aamulla, ja sitten päättikin ystävällinen lääkärisetä vihdoinkin tulla tarkistelemaan tilannetta. Hän katseli supistuskäyrää sekä vauvan sydänkäyrää, ja oli sitä mieltä, että kotiin en ainakaan saa lähteä, kun vauva vaikutti vähän stressaantuneelta supistusten aikana. Mutta kun supparit eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi säännöllisiä, saatika vahvoja (!!!), enkä ollut edelleenkään kuin sen sentin auki, hän päätti että synnytys pitää käynnistää tipalla. Eli yhdeltätoista pääsin hakemaan epiduraalia (voi mikä taivas!), ja sen jälkeen laitettiin käynnistystippa. Siinä sitten jossain vaiheessa aloin avautumaan. Ensin hitaasti, ja sitten lopulta nopeampaan tahtiin. Minä katsella möllöttelin supparikäyrää, ja nautin siitä, etten tuntenut mitään. Joskus kolmen-neljän maissa iltapäivällä aloin tuntemaan hienoista painetta, mutta en vieläkään mitään kipua. Yhtäkkiä (ajantaju meni jossain vaiheessa kun mulle nousi epiduraalin takia korkeahko kuume...) alkoi tuntumaan siltä, että pitää alkaa ponnistamaan. Mainitsin asiasta hoitajille, ja he käskivät vielä odottamaan. Mutta tunne vain vahvistui ja vahvistui, ja sitten tajusinkin, että hitto, pitää alkaa oikeasti ponnistamaan. Hoitajat ja lääkäri tulivat taas tarkistelemaan tilannetta, ja olinkin kokonaan auki ja sain luvan alkaa ponnistelemaan. Siinä ihan vaan sängyssä jalkatukien varassa perinteisessä asennossa. Tämä oli mulle oikein hyvä asento, ja mielestäni ponnistaminen oli tosi helppoa. Hikistä touhua vaan. Ei sattunut kauheasti, itseasiassa vain kaksi viimeistä supparia ja työntöä olivat kivuliaat! Tuloksena 54 senttiä puhdasta rakkautta! Ja painoa jätkällä oli 3835 grammaa. 


Aluksi Benjin paino tippui aika paljon, alimmillaan paino oli jotain 3,3 kiloa, mutta se on alussa ihan normaalia. Öisin ei myöskään aluksi pahemmin nukuttu. Tai Benjamin kyllä, mutta äitillä ja papalla oli vähän heikompaa nukkumisen kanssa, sillä pikku B rauhoittui öisin vain mun rintakehällä maatessaan. 


Nyt on elämä kyllä huomattavasti helpottunut, ja Benjamin on oppinut yön ja päivän eron, ja nukkuu siis ihan kunnon yöunia. Ja päikkäreitäkin nukutaan useammat päivässä. Benji on iloinen ja aktiivinen pieni (nyt 56,5 cm ja 5820 g) poika, joka jo hymyilee ja jokeltelee paljon. Eikä yleensä iteskele kummemmin. 


Laitan tähän loppuun vielä kuvia Benjin ensimmäisistä hetkistä teidän ihmeteltäväksenne. :)