Pitkästä aikaa haluan taas päivitellä, vaikka ei tässä sen kummempaa ole tapahtunutkaan. Tai, no on, mutta asiat eivät ole ihan varmoja vielä.
Niin, me ehkä päästään muuttamaan pian. (Pieni varovainen "huraa" tähän). Käytiin perjantaina katsomassa yhtä kivaa vuokrakolmiota, johan ihastuttiin aikalailla. Siinä olisi melko suuri makuuhuone sekä olohuone, ja yksi pikkuinen vauvanmentävä huone. Ja parasta kaikessa: kattoterassi! Eilen kiinteistövälittäjä soitti ja ilmoitti että asunto olisi meidän, jos vielä ollaan kiinnostuneita. Ja kyllähän me ollaan. Nyt pitäisi vaan kaivaa kauhea tukku rahaa jostain, sillä ylihuomenna meidän pitäisi maksaa ensimmäisen kuun vuokra, takuuvuokra ja välityspalkkio... Hui. Hiukan jännittää että saadaanko me rahoja kokoon. Soittelivat vielä tänään että meidän pitäisi muka maksaa vielä 250 euroa lisäkuluja sopimuksen teosta, mutta onneksi Ben sai selvitettyä asian, ja kiinteistövälittäjä ottaa nuo rahat siitä välityspalkkiosta. Kaikkea muutakin pientä sählinkiä ja huolta tämä asunnon löytäminen on kyllä aiheuttanut. Ja nytkin on mun mielestä hieman huijauksen makua kyllä ilmassa, mutta toivottavasti kaikki menee kuitenkin hyvin.
Töistä sen verran että mä saan jatkaa Nufficissa vielä ainakin ensi viikon loppuun saakka. Sitten tarkastellaan tilannetta taas uudelleen. Eli niin kauan kun hommia riittää, mä saan jatkaa siellä. No, oon tyytyväinen jo siihen että saan jatkaa vielä edes viikon. Sen jälkeen onkin pitkä työttömyyspätkä edessä...
Haa, mutta nyt kuuluu kolinaa käytävästä, Ben taitaa tulla kotiin. Minäpä hyökkään keittiöön loihtimaan herkkuja (eli keittämään pastaa ;) )!
Erään suomalais-hollantilais-ranskalaisen perheen elämää Alankomaissa. Yksi fyysikko-isä, yksi hatarapäinen ei-enää-kauaa-opiskelija-äiti, yksi juuri koulutaipaleensa aloittanut, yksi kesällä syntynyt, ja yksi musta kissa. Siinähän sitä jo onkin.
keskiviikko 5. elokuuta 2009
sunnuntai 19. heinäkuuta 2009
No niin.
Olen ollut oikea laiskamato, enkä ole viitsinyt päivitellä blogia aikoihin. Koitan taas tehdä parannuksen!
Mä olen ollut nyt hiukan yli kuukauden taas töissä, ja voi että kun harmittaa se, että työt loppuu jo tämän kuun lopussa! Tämä johtuu siitä, että olen töissä työnvälitystoimiston kautta, ja minut palkattiin tuuraamaan yhtä avoimeksi jäänyttä työpaikkaa siksi aikaa, kunnes sinne saatiin palkattua vakituinen henkilö tilalle. No, vakituinen löytyi aiemmin kun pitikään, joten mun työputki loppuukin sitten harmillisen lyhyeen.
Meidän elämässä on tapahtunut tänä vuonna paljon uutta. Nyt uskallan jo täällä blogissakin paljastaa, että huhtikuun alussa (aprillipäivänä :D ) tein positiivisen raskaustestin, ja alun vaikeuksen ja pelkojen jälkeen me täällä odotellaan onnellisesti siis joulukuun alussa syntyvää vauvelia! Huomenna mennään rakenneultraan tarkistelemaan, onko pikkuisella kaikki hyvin. Koitetaan varovasti myös kysellä, josko saataisiin sukupuolikin selvitettyä. Kumpi se nyt sitten onkaan, kovasti se jo ainakin potkii, ja Benkin tunsi eilen potkut ekaa kertaa mahan päältä!
Muitakin hyviä uutisia on: Ben sai töitä Shelliltä! Työt sillä alkaa siellä lokakuussa, ja ainakin ensimmäiset 2 vuotta se käy Amsterdamissa töissä. Me ajateltiin kuitenkin jäädä tänne Haagiin asumaan, täältä on kuitenkin kohtalaisen helppoa matkustella minnepäin Hollantia tahansa. Uusi asunto on kyllä edelleen hakusessa, ja toivottavasti se löytyy pian! 6 vuotta me ollaan tässä pikkuruisessa homeloukussa jo asuttu, ja nyt on kyllä jo pakko löytää jotain parempaa.
Säät on täällä Haagissa nyt vähän niin ja näin. Viime viikolla oli vielä todella lämmintä ja aurinkoista, mutta perjantaina alkoivat kunnon sateet. Nyt täällä siis on sateista ja tuulista, vaikkakin juuri tällä hetkellä ei sada vettä. Vaan, eiköhän nekin hanat taas pian jo aukea. Toivottavasti loppuviikolla olisi jo paremmat ilmat, iskä kun on tulossa Hollantiin lomailemaan! Pitäkäähän peukkuja!
Ei tässä nyt kummempaa, päivittelen taas kunhan tulee jotain uutta kivaa mieleen!
Sunnuntaiterkuin,
Sanna
Olen ollut oikea laiskamato, enkä ole viitsinyt päivitellä blogia aikoihin. Koitan taas tehdä parannuksen!
Mä olen ollut nyt hiukan yli kuukauden taas töissä, ja voi että kun harmittaa se, että työt loppuu jo tämän kuun lopussa! Tämä johtuu siitä, että olen töissä työnvälitystoimiston kautta, ja minut palkattiin tuuraamaan yhtä avoimeksi jäänyttä työpaikkaa siksi aikaa, kunnes sinne saatiin palkattua vakituinen henkilö tilalle. No, vakituinen löytyi aiemmin kun pitikään, joten mun työputki loppuukin sitten harmillisen lyhyeen.
Meidän elämässä on tapahtunut tänä vuonna paljon uutta. Nyt uskallan jo täällä blogissakin paljastaa, että huhtikuun alussa (aprillipäivänä :D ) tein positiivisen raskaustestin, ja alun vaikeuksen ja pelkojen jälkeen me täällä odotellaan onnellisesti siis joulukuun alussa syntyvää vauvelia! Huomenna mennään rakenneultraan tarkistelemaan, onko pikkuisella kaikki hyvin. Koitetaan varovasti myös kysellä, josko saataisiin sukupuolikin selvitettyä. Kumpi se nyt sitten onkaan, kovasti se jo ainakin potkii, ja Benkin tunsi eilen potkut ekaa kertaa mahan päältä!
Muitakin hyviä uutisia on: Ben sai töitä Shelliltä! Työt sillä alkaa siellä lokakuussa, ja ainakin ensimmäiset 2 vuotta se käy Amsterdamissa töissä. Me ajateltiin kuitenkin jäädä tänne Haagiin asumaan, täältä on kuitenkin kohtalaisen helppoa matkustella minnepäin Hollantia tahansa. Uusi asunto on kyllä edelleen hakusessa, ja toivottavasti se löytyy pian! 6 vuotta me ollaan tässä pikkuruisessa homeloukussa jo asuttu, ja nyt on kyllä jo pakko löytää jotain parempaa.
Säät on täällä Haagissa nyt vähän niin ja näin. Viime viikolla oli vielä todella lämmintä ja aurinkoista, mutta perjantaina alkoivat kunnon sateet. Nyt täällä siis on sateista ja tuulista, vaikkakin juuri tällä hetkellä ei sada vettä. Vaan, eiköhän nekin hanat taas pian jo aukea. Toivottavasti loppuviikolla olisi jo paremmat ilmat, iskä kun on tulossa Hollantiin lomailemaan! Pitäkäähän peukkuja!
Ei tässä nyt kummempaa, päivittelen taas kunhan tulee jotain uutta kivaa mieleen!
Sunnuntaiterkuin,
Sanna
keskiviikko 27. toukokuuta 2009
Moi taas!
Aah, täällä on taas ihanan kesäinen ilma. Kyllä taas kelpaa, pari päivää onkin ollut sateista ja kylmää. Eilenkin lämpötila nousi vain 13 asteeseen. Ja toissailtana ja yönä täällä oli ihan kauhea ukkosmyrsky! Ikinä aiemmin en ole mitään sellaista kokenut! Se alkoi joskus seitsemän aikaan illalla, mä sanoinkin Benille, että kohta alkaa varmasti ukkostamaan. Ekaksi kaukana taivaanrannassa näkyi välähdyksiä, ja niitä me ihailtiinkin ikkunasta. Pian se ukkosrintama nousi kuitenkin ihan meidän päälle. Me kun asutaan meren rannassa, niin meille kuuluu todella selvästi se kun salamat iskevät mereen. Ihan hirveän äänekkäitä jyrähdyksiä! Lähellä on myös kirkko, jonka tornissa olevaan johdattimeen salamat tapaavat iskeä. Hui. Myrskyä kesti aamuun saakka, joten nukkumisesta ei meinannut tulla mitään. Nyt se on kuitenkin ohi, ja aurinko paistaa iloisesti.
Muuten tänne ei kummempia kuulu. Paitsi Suomen matkaa tietenkin odotan kovasti! Maanantaina saavun Lohjalle. Äiti lupasi tehdä kesäkeittoa, sitä odotellessa. :)
Aah, täällä on taas ihanan kesäinen ilma. Kyllä taas kelpaa, pari päivää onkin ollut sateista ja kylmää. Eilenkin lämpötila nousi vain 13 asteeseen. Ja toissailtana ja yönä täällä oli ihan kauhea ukkosmyrsky! Ikinä aiemmin en ole mitään sellaista kokenut! Se alkoi joskus seitsemän aikaan illalla, mä sanoinkin Benille, että kohta alkaa varmasti ukkostamaan. Ekaksi kaukana taivaanrannassa näkyi välähdyksiä, ja niitä me ihailtiinkin ikkunasta. Pian se ukkosrintama nousi kuitenkin ihan meidän päälle. Me kun asutaan meren rannassa, niin meille kuuluu todella selvästi se kun salamat iskevät mereen. Ihan hirveän äänekkäitä jyrähdyksiä! Lähellä on myös kirkko, jonka tornissa olevaan johdattimeen salamat tapaavat iskeä. Hui. Myrskyä kesti aamuun saakka, joten nukkumisesta ei meinannut tulla mitään. Nyt se on kuitenkin ohi, ja aurinko paistaa iloisesti.
Muuten tänne ei kummempia kuulu. Paitsi Suomen matkaa tietenkin odotan kovasti! Maanantaina saavun Lohjalle. Äiti lupasi tehdä kesäkeittoa, sitä odotellessa. :)
lauantai 23. toukokuuta 2009
Kesä on täällä!
En ole pariin päivään ehtinyt lainkaan kirjoitella, kun täällä on paistanut aurinko niin urakalla, että olen ollut vaan ulkosalla.
Torstaina me mentiin Benin siskon ja sen vaimon kanssa satamaan terassille. Istuttiin siellä monta tuntia. Illalla mentiin tuonne rannalle yhteen Meksikolaiseen ravintolaan syömään. Siellä oli henkilökunta ihan helisemässä kun oli kuulemma kesän ensimmäinen kiireinen päivä. Sen kyllä huomasi. Jouduttiin odottamaan ruokaa lähemmäs kaksi tuntia! Loppuvaiheessa alkoi jo hermostuttamaan, ja valitettiin. Saatiin sitten kierros juomia, leipää, ranskanperunoita ja "spare ribs" ilmaiseksi. No hyvittely kyllä kelpasi, mutta sinne me ei kyllä enää mennä ruuhkapäivinä!
Eilen vietettiin päivää Benin kollegoiden kanssa. Pojat kävi surffaamassa. Mä tyydyin vaan sivusta katselemaan, kun tuo surffaus ei oo ihan mun juttu. Oon kerran kokeillu, ja vietin silloin enemmän aikaa laudan alla uppeluksissa kuin laudan päällä. Pojat kuitenkin tykkäsivät. Surffailun jälkeen mentiin keskustaan drinksuille ja syömään. Eilen syötiin sitten tapas-ravintolassa. Sitä kehun kyllä. Jos eksytte Haagin keskustaan, ja mielenne tekee hyvää ruokaa, käykäähän Y Mucho Masissa!
Tänään ollaan vaan laiskoteltu. Tai no, kyllä mä vähän siivoskelin. Muuten tosiaan vaan lepäilyä sohvalla telkkarin ääressä. Ruokana oli tänään pizzaa, ja jälkkäriksi tein (lähinnä itselleni) raparperikiisseliä. Kylläpä oli hyvää, pitkästä aikaa!
Mutta tässäpä nää kuulumiset.
Vielä pari kuvaa meidän rannasta:
Windsurfers
Muutama auringonpalvoja
Ben näyttää pojille miten surffilaudalle noustaan
Torstaina me mentiin Benin siskon ja sen vaimon kanssa satamaan terassille. Istuttiin siellä monta tuntia. Illalla mentiin tuonne rannalle yhteen Meksikolaiseen ravintolaan syömään. Siellä oli henkilökunta ihan helisemässä kun oli kuulemma kesän ensimmäinen kiireinen päivä. Sen kyllä huomasi. Jouduttiin odottamaan ruokaa lähemmäs kaksi tuntia! Loppuvaiheessa alkoi jo hermostuttamaan, ja valitettiin. Saatiin sitten kierros juomia, leipää, ranskanperunoita ja "spare ribs" ilmaiseksi. No hyvittely kyllä kelpasi, mutta sinne me ei kyllä enää mennä ruuhkapäivinä!
Eilen vietettiin päivää Benin kollegoiden kanssa. Pojat kävi surffaamassa. Mä tyydyin vaan sivusta katselemaan, kun tuo surffaus ei oo ihan mun juttu. Oon kerran kokeillu, ja vietin silloin enemmän aikaa laudan alla uppeluksissa kuin laudan päällä. Pojat kuitenkin tykkäsivät. Surffailun jälkeen mentiin keskustaan drinksuille ja syömään. Eilen syötiin sitten tapas-ravintolassa. Sitä kehun kyllä. Jos eksytte Haagin keskustaan, ja mielenne tekee hyvää ruokaa, käykäähän Y Mucho Masissa!
Tänään ollaan vaan laiskoteltu. Tai no, kyllä mä vähän siivoskelin. Muuten tosiaan vaan lepäilyä sohvalla telkkarin ääressä. Ruokana oli tänään pizzaa, ja jälkkäriksi tein (lähinnä itselleni) raparperikiisseliä. Kylläpä oli hyvää, pitkästä aikaa!
Mutta tässäpä nää kuulumiset.
Vielä pari kuvaa meidän rannasta:
Windsurfers
Muutama auringonpalvoja
Ben näyttää pojille miten surffilaudalle noustaan
keskiviikko 20. toukokuuta 2009
Vielä päivitystä tähän päivään.
Kävin äsken testailemassa pyörääni, Benin isä kun sen ystävällisesti korjasi. Hyvinhän se pelasi. Pyöräilin ensin satamaan tarkastamaan yhden outlet-kaupan, ja sen jälkeen meiltä pyöräilymatkan päässä olevalle ostoskadulle nauttimaan aurinkoisesta päivästä. Kävin juomassa suuren lasillisen vastapuristettua appelsiinimehua ja syömässä karpalomuffinssin Bagels & Beans:in terassilla. Ostin vielä mansikoitakin kotiin iltaherkuksi. Ja kävin kampaajalla, kun semmoinen matkanvarrelle sattui. Kampaaja oli hyvä myyntitykki, ja onnistui myymään mulle Matrix Biolage shampoota ja hoitoainetta. Toivottavasti toimivat. Tässä niistä vielä kuva.
Kävin äsken testailemassa pyörääni, Benin isä kun sen ystävällisesti korjasi. Hyvinhän se pelasi. Pyöräilin ensin satamaan tarkastamaan yhden outlet-kaupan, ja sen jälkeen meiltä pyöräilymatkan päässä olevalle ostoskadulle nauttimaan aurinkoisesta päivästä. Kävin juomassa suuren lasillisen vastapuristettua appelsiinimehua ja syömässä karpalomuffinssin Bagels & Beans:in terassilla. Ostin vielä mansikoitakin kotiin iltaherkuksi. Ja kävin kampaajalla, kun semmoinen matkanvarrelle sattui. Kampaaja oli hyvä myyntitykki, ja onnistui myymään mulle Matrix Biolage shampoota ja hoitoainetta. Toivottavasti toimivat. Tässä niistä vielä kuva.
Piti tulla kertomaan uutisia, sillä olinpas kokonaan unohtanut kertoa asiasta täällä: sain töitä! Järjestö on se sama Nuffic, missä olin alkuvuodestakin töissä. Työt alkaa kesäkuun 22. päivä, eli heti kun olen palannut Suomesta lomailemasta. Olen todella iloinen, sillä tiedän jo etukäteen, että työkaverit ovat mukavia, ja työilmapiiri hyvä.
Suomeen mä tulen siis heti 1.6. Aluksi suuntaan Lohjalle. Aikataulusta sen verran, että en luultavasti ainakaan pääse tylsistymään ihan heti: 6.6. menen päiväksi kuoroleirille lauleskelemaan, ja luultavasti 7.6. matkaan Ouluun. Sitten 13.6. Ben tulee myös Suomeen, eli viimeistään tuona päivänä se on sitten pakko palata etelään. Ben haluaa kuulemma käydä ainakin Turussa. Hän kun on sitä mieltä, ettei Lohjalla voi viettää viikkoa kuolematta tylsyyteen.
Sitten muita kuulumisia: päätin viettää tätä luppoaikaa itseni kouluttamiseen, ja olinkin eilen hollannin kielen täydennyskoulutuskurssilla. Olin siellä ainoa ulkomaalainen(!!), kaikki muut osanottajat olivat syntyperäisiä hollantilaisia! Ilmeisesti kieli on siis melko vaikea oppia täydellisesti? Toisaalta mua kyllästyttää se, että hollantilaiset aina sanoo että heidän kielensä on yksi maailman vaikeimmista kielistä oppia. Mun mielestäni se ei oikeastaan ole mitenkään erityisen vaikea kieli oppia, johtuen esimerkiksi siitä että kielioppi on melko helppo oppia. Sijamuotoja on vain kaksi. (Minulle eniten ongelmia tuottaakin ääntäminen.) Hollantilaiset jokatapauksessa loukkaantuvat verisesti kun kerron heille tästä havainnostani. Kerronpa kuitenkin, sillä saan tästä jonkinlaista perverssiä mielihyvää.
Mutta, siinäpä kaikki tällä kertaa. Palaan pian, luultavasti reseptien kera.
Suomeen mä tulen siis heti 1.6. Aluksi suuntaan Lohjalle. Aikataulusta sen verran, että en luultavasti ainakaan pääse tylsistymään ihan heti: 6.6. menen päiväksi kuoroleirille lauleskelemaan, ja luultavasti 7.6. matkaan Ouluun. Sitten 13.6. Ben tulee myös Suomeen, eli viimeistään tuona päivänä se on sitten pakko palata etelään. Ben haluaa kuulemma käydä ainakin Turussa. Hän kun on sitä mieltä, ettei Lohjalla voi viettää viikkoa kuolematta tylsyyteen.
Sitten muita kuulumisia: päätin viettää tätä luppoaikaa itseni kouluttamiseen, ja olinkin eilen hollannin kielen täydennyskoulutuskurssilla. Olin siellä ainoa ulkomaalainen(!!), kaikki muut osanottajat olivat syntyperäisiä hollantilaisia! Ilmeisesti kieli on siis melko vaikea oppia täydellisesti? Toisaalta mua kyllästyttää se, että hollantilaiset aina sanoo että heidän kielensä on yksi maailman vaikeimmista kielistä oppia. Mun mielestäni se ei oikeastaan ole mitenkään erityisen vaikea kieli oppia, johtuen esimerkiksi siitä että kielioppi on melko helppo oppia. Sijamuotoja on vain kaksi. (Minulle eniten ongelmia tuottaakin ääntäminen.) Hollantilaiset jokatapauksessa loukkaantuvat verisesti kun kerron heille tästä havainnostani. Kerronpa kuitenkin, sillä saan tästä jonkinlaista perverssiä mielihyvää.
Mutta, siinäpä kaikki tällä kertaa. Palaan pian, luultavasti reseptien kera.
tiistai 19. toukokuuta 2009
Marinoitu tofu Gillian McKeithin tapaan
Ohje löytyy nyt osoitteesta http://whatscookinginthehague.blogspot.com/!
Jamien simppeli lohi ja vihreitä papuja
Ohje löytyy nyt osoitteesta http://whatscookinginthehague.blogspot.com/!
keskiviikko 13. toukokuuta 2009
Ensimmäinen postaus
Huooh. Tai, toinen yritys ensimmäiseen postaukseen. Olin nimittäin kirjoittanut koko pitkän pätkän tekstiä valmiiksi, ja jotenkin onnistuin hävittämään sen.. No, uusi yritys.
Siis.
Moi.
Esittely tähän alkuun: olen Sanna, 28-vuotias Haagissa asuva suomalainen. Alankomaihin (Hollantiin) päädyin ensimmäisen kerran vuonna 2001, jolloin olin täällä Au Pairina kymmenisen kuukautta. Tuona aikana tapasin täällä Benin, poikaystäväni (vai pitääkö sanoa "avomieheni"?). Au Pair-pestini, ja muutaman mutkan jälkeen muutin virallisesti Hollantiin vuonna 2003, ja siitä asti olen täällä Benin kanssa asustellut.
Valmistuin viime syksynä Haagin ammattikorkeakoulusta (Bachelor of European Studies), ja suunnitelmissa on palata takaisin opintojen pariin taas syksyllä. Valmistumisen jälkeen olin muutaman kuukauden töissä, mutta tällä välin olen taas työnhaussa. Huomenna mulla onkin työhaastattelu. En uskalla toivoa kauheen paljoa, sillä olen tulossa Suomeen lomalle muutamaksi viikoksi kesäkuussa, ja tämä pitää tietenkin mainita haastattelussa. No, toivotaan että se ei heitä hirmuisesti haittaisi....
Tämän blogin mä perustin lähinnä sen vuoksi että perheeni ja ystäväni pysyisivät ajantasalla kuulumisistani, mutta muutkin ovat toki tervetulleita lukemaan kirjoituksiani, jos vaan kiinnostaa! Vanhan blogini voitte poistaa suosikeistanne, sille on onnistunut kadottamaan sen osoitteen, käyttäjänimen, sekä salasanan.. Jospa tämän tiedot saisin talletettua paremmin.
Mutta eiköhän tämä riitä näin ekalla kerralla. Toivottavasti keksin pian jotain mukavaa kirjoitettavaa!
Terveisin,
Sanna
Siis.
Moi.
Esittely tähän alkuun: olen Sanna, 28-vuotias Haagissa asuva suomalainen. Alankomaihin (Hollantiin) päädyin ensimmäisen kerran vuonna 2001, jolloin olin täällä Au Pairina kymmenisen kuukautta. Tuona aikana tapasin täällä Benin, poikaystäväni (vai pitääkö sanoa "avomieheni"?). Au Pair-pestini, ja muutaman mutkan jälkeen muutin virallisesti Hollantiin vuonna 2003, ja siitä asti olen täällä Benin kanssa asustellut.
Valmistuin viime syksynä Haagin ammattikorkeakoulusta (Bachelor of European Studies), ja suunnitelmissa on palata takaisin opintojen pariin taas syksyllä. Valmistumisen jälkeen olin muutaman kuukauden töissä, mutta tällä välin olen taas työnhaussa. Huomenna mulla onkin työhaastattelu. En uskalla toivoa kauheen paljoa, sillä olen tulossa Suomeen lomalle muutamaksi viikoksi kesäkuussa, ja tämä pitää tietenkin mainita haastattelussa. No, toivotaan että se ei heitä hirmuisesti haittaisi....
Tämän blogin mä perustin lähinnä sen vuoksi että perheeni ja ystäväni pysyisivät ajantasalla kuulumisistani, mutta muutkin ovat toki tervetulleita lukemaan kirjoituksiani, jos vaan kiinnostaa! Vanhan blogini voitte poistaa suosikeistanne, sille on onnistunut kadottamaan sen osoitteen, käyttäjänimen, sekä salasanan.. Jospa tämän tiedot saisin talletettua paremmin.
Mutta eiköhän tämä riitä näin ekalla kerralla. Toivottavasti keksin pian jotain mukavaa kirjoitettavaa!
Terveisin,
Sanna
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)